lauantai 25. helmikuuta 2012

Suomi menee pisimmälle EU-jäsenyydessä



















Äänestäjien passiivisuus ei selittynyt pelkästään medialla tai edes talouden tekijöillä, sillä laman pahin vaihe oli selvästi väistymässä. Korot olivat matalalla, vaihtotase positiivinen, valuutta vakaa, inflaatio alhainen ja ulkomainen velkakin oli alkanut sulaa. Näytti siltä, että Suomi menee pisimmälle EU-jäsenyydessä, euron ja Euroopan keskuspankin alaisuuteen, kun Ruotsi saattaa jäädä ulkopuolelle seurailijaksi, koska se ei hyväksynyt kaikkia Emu-kriteereitä. Suomi oli hyvä vauhtia muuttumassa mallimaaksi – paitsi yhdessä suhteessa.

Työttömyys pysytteli Euroopan huipputasolla eikä se ollut vähän, sillä koko mantereen työvoimasta 11 prosenttia eli 18 miljoonaa eurooppalaista oli työttömänä. Ulospääsyä ei näyttänyt löytyvän riippumatta siitä, mikä hallitus maata oli johtamassa. Ylijohtaja Martti Hetemäki valtionvarainministeriöstä vaati remonttia koko järjestelmään. Veroja pitäisi laskea ja etuuksia karsia. Työttömät olisi työlistettävä uusiin ammatteihin sen sijaan, että heidät jätettiin kortistoihin odottelemaan parempia aikoja omalla alalla. Budjettivaje oli laskenut 60 mijardista puoleen – verotusta olisi vara alentaa. Nykyisellä verotasolla töitä ei kannata tehdä eikä teettää. Keskustelu tuloloukuista oli käynnistynyt. Valtion pitäisi huolehtia, että heikostikin palkattu työ kannattaa.

Tasavallan presidentti osallistui keskusteluun teollisuuden ja työnantajien seminaarissa 20. marraskuuta 1996. Presidentin mukaan pohjoismainen malli on selviytymiskriisissä ja se on uudistettava 21. vuosisadan tarpeisiin. Joukkotyöttömyys ja epävarmuus lisääntyivät, vaikka yritysten tulokset olivat hyviä. Muutoksen taustalla on kylmän sodan päättyminen, raha- ja pääomamarkkinoiden globalisoituminen sekä teknologinen vallankumous. Kunnallis- ja eurovaalit osoittivat suomalaisen olevan ymmällään.

”Taloudelliset ongelmamme eivät kuitenkaan johdu Euroopan unionista tai Emu-kuriin valmistautumisesta. Ne juontuvat näitä ratkaisuja edeltäviltä ajoilta. Suurimmat ongelmamme ovat seurausta liian hitaasta taloutemme tuotantopohjan muutoksesta ja idänmarkkinoiden äkillisestä romahduksesta 1990-1991 sekä liian alhaisen säästämisasteen aiheuttamasta velkaantumisesta 1980-luvun jälkipuoliskolla. Myös hyvinvointivaltion päätöksetekomalli tuli tällöiin perinteisessä mielessä tiensä päähän eikä muutostarpeisiin ollut valmistauduttu riittävästi.”

Ahtisaaren mukaan Suomi on nyt osa muutosta. Epäonnistuminen Euroopan yhdentymisessä loisi uusia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vastoinkäymisiä. Hyvinvointivaltioiden perusta heikkenesi entisestään. Ahtisaari huomautti että ongelmat ovat yleismaailmallisia. Uusia työapikkoja syntyy tietoa ja osaamista vaativille korkean teknologian epätavallisille aloille ja korkeasti koulutetuille. Tarvitaan uusi, raivaajahengen elähdyttämä yrittäjäsukupolvi, joka täyttää pienen ja keskisuuren yritystoinnan valtavan aukon. Osa-aikaiset työsuhteet ovat mahdollisuus. Yhdysvalloissa uusia työpaikkoja syntyy nopeimmin yhteisöperusteiselle, riippumattomalle talouden lohkolle ja vaihtoehtona perinteiselle palkkatyölle.

Yhdysvaltojen presidenttivaalitaistelu 1996 oli kääntynyt monien yllätykseksi marraskuussa entisen presidentin Bill Clintonin juhlaksi, vaikka vain pari vuotta aiemmin hän tuntui menettäneen pelin, ei vähiten skandaalinkäryisen yksityiselämän takia. Presidentti osasi itkettää ja naurattaa kuulijoitaan, mutta ennen muuta hänen aikanaan Yhdysvaltain talous nousi kukoistukseen.

Venäjän presidentiksi valittu Boris Jeltsin sen sijaan näytti olevan heikoilla, kun hän lopulta oli astumassa virkaansa joulu-tammikuun vaihteessa palattuaan puolen vuoden sairauslomalta uudelleenvalintansa jälkeen. Hän oli saanut kaksi sydänkohtausta ja ollut suurimman osan vuotta pois Kremlistä sen jälkeen, kun oli voittanut kommunistisen vastustajansa Gennadi Zjuganovin vaaleissa. Oltuaan pari viikkoa jälleen Kremlissä vuoden 1997 alussa hän sairaustui keuhkonkuumeeeseen ja epävarmuus Venäjällä lisäntyi. Valtaa pitivät Viktor Tsernomyrdin ja presidentin kansliapäällikkö Anatoli Tsubais. Tyytymättömyyttä aiheutti kansan syvissä riveissä maan yleinen sekasorto. Palkat olivat maksamatta. Tsetseniassa aloitettu sota tuntui toivottomalta ja presidentin seuraajaksi pyrkivät taistelivat elintilasta.

Lähdeaineisto: Katri Merikallio – Tapani Ruokanen Matkalla Martti Ahtisaaren tarina ISBN 978-951-1-24112-6

Ei kommentteja: