tiistai 18. lokakuuta 2011

Vuosi 1992 – Salaiseksi julistettu SSP-sopimus – ns. Koiviston konklaavi

















Suomen talouden pitkään ennakoitu kriisi kärjistyi 1991. Jo vuosia sitten oli arvioitavissa, että 1990-luvun alussa Suomi sukeltaa syvään. Silti laman rajuus yllätti. Pahimmassa jamassa olivat pankit. Pankit päätettiin pelastaa ja salaiseksi julistetulla SSP-sopimuksella maassa suoritettiin toimialarationalisointi ja omaisuuden uusjako. Tasavallan presidentti oli keskeisessä roolissa ohjeistamassa myös oikeuslaitosta ns. Koiviston konklaavin avulla. Koiviston konkaavin jälki on ollut järkyttävää kansalaisten oikeusturvan kannalta. On voitu todeta, että ns. Koiviston konklaavin jälkeen pankki on voittanut lähes sataprosenttisesti ylemmissä oikeusasteissa ja Suomen valtio 95-prosenttisesti käsitellyt oikeustapaukset. Alistettiinko oikeuslaitos poliittiseen valvontaa ja toimittiinko lainvastaisesti vastoin perustuslakia ja kansalaisten oikeusturva unohtaen, kun pankit pelastettiin? YK:n ihmisoikeuskomitea antoi Suomelle huomatuksen siitä, että Suomessa poliitikot vaikuttavat oikeuden päätöksiin. Suomi on saanut erittäin runsaasti tuomioita Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkistä oikeudenkäyneistä pääasiassa pankkikriisiasioissa. Totuus alkaa vähitellen tulla julki, mutta vasta 20 vuotta tapahtumien jälkeen. Todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla.

Tammikuu
1. tammikuuta – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi.
2. tammikuuta – Venäjän toinen varapääministeri Anatoli Tšubais vapautti hinnat ja aloitti "šokkiterapian". Hyperinflaatio alkoi Venäjällä.
2. tammikuuta − Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot avattiin.
4. tammikuuta − Venäjän hallitus päätti lakkauttaa valtion maatilat − kolhoosit ja sovhoosit − vuoden loppuun mennessä.
6. tammikuuta – Georgian presidentti Zviad Gamsakhurdia pakeni hallituksen kanssa presidentinpalatsista Tbilisistä, jota oppositio oli piirittänyt joulukuusta lähtien. Gamsakhurdia pakeni aluksi Azerbaidžaniin, sieltä Armeniaan ja lopuksi Tšetšeniaan, jota hallitsi Džohar Dudajevin kapinallishallitus.
8. tammikuuta − Hallitus päätti, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Euroopan yhteisössä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys.
10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 99-68 uusien torjuntahävittäjien hankkimisen.
11. tammikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden raamatunkäännöksen.
13. tammikuuta – Japani pyysi Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
14. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat kaupan puitesopimuksen. Kauppaa käytiin pääasiassa vapailla valuutoilla, mutta myö tavaranvaihtoon perustuva barter-kauppa oli mahdollista.
15. tammikuuta – Slovenia ja Kroatia saivat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
16. tammikuuta – El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitettiin Méxicossa.
20. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. YYA-sopimuksen voimassaolon todettiin lakanneen Suomen ja Venäjän keskinäisellä noottien vaihdolla.
22. tammikuuta – Kapinalliset valtasivat Kinshasassa Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
26. tammikuuta – Venäjän ballistiset ohjukset suunnattiin pois Yhdysvalloista.
31. tammikuuta – Suomessa oli tammikuussa 337 000 työtöntä. Työttömyysaste oli 13,5 %

Helmikuu
1. helmikuuta – Tkkukauppojen Oy:n pääjohtajan Pentti Kivisen,48, ilmoitettiin eronneen. Uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin Eero Isohanni,59.
6. helmikuuta − Isossa-Britanniassa juhlittiin kuningatar Elisabet II:n 40-vuotista hallituskautta.
7. helmikuuta – Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestysten jälkeen muutti Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
7. helmikuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että yli puoli miljoonaa ihmistä oli sairastunut koleraan Latinalaisessa Amerikassa vuoden 1991 aikana. Sairastuneista oli kuollut noin 18 000.[2] Epidemia oli saanut alkunsa Perusta.
8. helmikuuta − Suomen Kristillinen Liitto asettui vastustamaan Suomen EY-jäsenyyttä.
11. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen entinen johtohenkilö paljasti NKP:n rahoittaneen Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistöä yli 80 miljoonalla markalla vuosina 1978−1990. Raha-apu oli kulkenut Ville Pessin ja Taisto Sinisalon käsien kautta.
13. helmikuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) tuloksen ilmoitettiin olleen vuonna 1991 lähes seitsemän miljardia markkaa tappiollinen. Tappio oli ylivoimaisesti suurin Suomen pankkien historiassa.
19. helmikuuta − Puheviestinnän professori Aino Sallinen valittiin Jyväskylän yliopiston rehtoriksi. Hänestä tuli ensimmäisen suomalaisen tiedekorkeakoulun naisrehtori.
20. helmikuuta – STS-pankin liiketulos vuodelta 1991 oli 157 miljoonaa markkaa tappiollinen.
21. helmikuuta – Entisen Neuvostoliiton tasavalta Georgiaa hallitseva sotilasjuntta julisti neuvostoaikaisen perustuslain mitättömäksi ja paluun vuoden 1921 Georgian demokraattisen tasavallan perustuslakiin. Tämä tarkoitti että autonomiset alueet menettivät asemansa.
27. helmikuuta – Suomen hallitus päätti antaa eduskunnalle esityksen EY:n jäsenyyden hakemisesta. Ministerit Hannele Pokka ja Toimi Kankaanniemi jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä.
27. helmikuuta – Saksa ja Tšekkoslovakia allekirjoittivat sopimuksen hyvästä naapuruudesta. Tšekkoslovakiassa oltiin kuitenkin pettyneitä siitä, ettei Saksa sanoutunut vieläkään täysin irti vuoden 1938 Münchenin sopimuksesta.

Maaliskuu
1. maaliskuuta – Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestivät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkoi.
2. maaliskuuta – Kaikkiaan yhdeksän uutta valtiota − Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja San Marino − hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
2. maaliskuuta – Pohjoismaiden neuvosto kokoontui 40-vuotisjuhlakokoukseensa Helsinkiin.
3. maaliskuuta – Venäjä nimitti Suomen-suurlähettilääkseen pitkän linjan diplomaatin Juri Derjabinin, joka oli aiemmin tullut suomalaisille tutuksi nimimerkillä Juri Komissarov.
5. maaliskuuta – Itämeren rantavaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua perustivat uuden yhteiselimen Itämerineuvoston, jonka tarkoituksena oli edistää entiseen itäblokkiin kuuluneiden jäsenmaiden demokratiakehitystä ja yhteisiä hankkeita mm. ympäristönsuojelussa.
6. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Pertti Voutilainen sanoi pankin kärsineen liki miljardin markan tappiot ns. Kouri-kaupoissa.
13. maaliskuuta – Turkissa 6,8 richterin maanjäristys surmasi 500 ihmistä.
16. maaliskuuta – Eduskunta aloitti keskustelun hallituksen EY-tiedonannosta, jossa perusteltiin jäsenhakemuksen tarpeellisuutta ja lueteltiin erityisehdot jäsenyydelle.
17. maaliskuuta – Autopommi surmasi 29 ja haavoitti 242 ihmistä Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
18. maaliskuuta – Suomi jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön.
18. maaliskuuta – Microsoft julkisti Windows 3.1:n.
18. maaliskuuta – Valtio päätti tukea pankkien luotonantokykyö sijoittamalla 8 miljardia pankkeihin kehitettyihin uudentyyppisiin arvopapereihin.
22. maaliskuuta – Kommunistivalta päättyi Albaniassa kommunistien kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa. Presidentti Ramiz Alia erosi huhtikuussa.
25. maaliskuuta – Kosmonautti Sergei Krikaljov palasi maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
25. maaliskuuta – Suomen Kristillinen liitto säilytti paikkansa hallituksessa, kun kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vakuutti tukevnsa hallitusta EY-jäsenyysneuvotteluissa. Suomen Pankki joutui tukemaan Säästöpankkien Keskus-Osakepankkia uudella 1,5 miljardin markan pääomasijoituksella.
27. maaliskuuta – Maaherran virat muutettiin Suomessa määräaikaisiksi. Maaherrat nimitettiin tästä lähtien enintään kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan.
30. maaliskuuta – Vuodesta 1918 lähtien Kokoomuksen äänenkannattajana ollut tamperelainen Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi.

Huhtikuu
2. huhtikuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg siirtyi eläkkeelle. Alun perin Kullbergin piti jatkaa virassaan syksyyn asti, mutta pääministeri Esko Ahon ja Kullbergin välille syntynyt riita pankkikriisin hoidosta vauhditti Kullbergin eroa.
2. huhtikuuta – Ranskan ensimmäinen naispääministeri Edith Cresson joutui eroamaan hänen johtamansa sosialistipuolueen kärsittyä kaksi vaalitappiota. Myös Cressonin henkilökohtainen suosio oli vajonnut pohjalukemiin, vaikka hän oli ehtinyt olla pääministerinä vain kymmenen kuukautta.
4. huhtikuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland asettui julkisesti kannattamaan maansa liittymistä Euroopan yhteisön jäseneksi.
5. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori järjesti kaappauksen armeijan tuella oman valtansa lisäämiseksi ja lähetti panssarivaunut hajottamaan parlamentin ja korkeimman oikeuden. Fujimori sanoi toimenpiteiden olevan välttämättömiä Loistava polku -sissijärjestön kukistamiseksi.
5. huhtikuuta – Suomen pankin uusi pääjohtaja Sirkka Hämäläinen astui virkaansa.
6. huhtikuuta – Venäjän ja Ukrainan kiista Mustameren laivaston hallinnasta kirityi jälleen, kun Ukraina ilmoitti ottavansa kaikki alueellaan olevat asevoimat haltuunsa, myös laivaston.
12. huhtikuuta – Euro Disney lomakeskus avattiin Pariisissa, Ranskassa.
15. huhtikuuta – Afganistanin mujahideen-joukot valtasivat Kabulin Mohammad Najibullahin kommunistihallitukselta. Burhanuddin Rabbani nimitettiin presidentiksi.
22. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski erosi Esko Ahon hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja ja lääkäri Jorma Huuhtanen.
22. huhtikuuta – Noin 300 000 ihmistä eri puolilla Suomea osallistui ay-liikkeen järjestämään mielenosoitukseen, jossa vastustettiin hallituksen talouspolitiikkaa.
27. huhtikuuta – Saksan ulkoministerinä vuodesta 1974 toiminut Hans-Dietrich Genscher erosi. Hänen tilalleen nimitettiin oikeusministeri Klaus Kinkel.
29. huhtikuuta – Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä, todettiin syyttömiksi. Tuomiosta seurasi useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.
29. huhtikuuta – hallitus sai luottamuslauseen äänin 100 – 76.

Toukokuu
5. toukokuuta − Bulgaria hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
6. toukokuuta – Suomen hallitus ilmoitti 64:n yhdysvaltalaisen F-18 Hornet -hävittäjäkoneen hankkimisesta. Ensimmäinen Hornet, HN-462, saapui Suomeen 7. marraskuuta 1995.
6. toukokuuta – Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto järjesti Tasavallan presidenti linnaan ns. Koiviston konklaavin eli oikeuspoliittisen keskustelutilasuuden, jossa ” arvosteliin ja arvioitiin tuomioistuinten toimintaa”. Ko. palaverin jälkeen pankit voittivat lähes kaikki oikeudenkäyntinsä ylemmissä oikeusasteissa ja valtio voitti n.95 % kaikista käymistään oikeudenkäynneistä.
7. toukokuuta – Boris Jeltsin perusti Venäjän federaation asevoimat ja asettui niiden ylipäälliköksi.
9. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Malmössä Ruotsissa.
11. toukokuuta – Puolustusministeri Fidel Ramos valittiin Filippiinien uudeksi presidentiksi. Hän oli onnistunut kukistamaan ainakin seitsemän edeltäjäänsä Corazon Aquinoa vastaan suunnattua vallankaappaushanketta.
11. toukokuuta − Euroopan yhteisön jäsenmaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Belgradista vastalauseena Serbian harjoittamille sotatoimille.
15. toukokuuta – Genovan maailmannäyttely avattiin Italiassa.
16. toukokuuta – Avaruussukkula Endeavour laskeutui ensilennoltaan (STS-49).
17. toukokuuta – Musta toukokuu: Bangkokissa alkoi sarja mielenosoituksia, jotka kukistettiin väkivaltaisesti.
21. toukokuuta − Ruotsi päätti luopua puolueettomuuspolitiikastaan ja siirtyä noudattamaan "identiteetiltään selvästi eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", koska puolueettomuutta ei pidetty Neuvostoliiton hajottua enää tarpeellisena.
22. toukokuuta – Slovenia, Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina hyväksyttiin YK:n jäseniksi.
22. toukokuuta – Yhdysvallat ilmoitti vähentävänsä Euroopassa olevien joukkojensa määrää puolella vuoteen 1996 mennessä.
22. toukokuuta − Saksa ja Ranska ilmoittivat tukevansa Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymistä Euroopan yhteisön jäseniksi.
24. toukokuuta – Thomas Klestil valittiin Itävallan uudeksi presidentiksi kiistellyn Kurt Waldheimin jälkeen.
24. toukokuuta − Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen oikeustieteen lisensiaatti Kalle Määtän.
27. toukokuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi arkkiatrin arvonimen virustutkija Nils Oker-Blomille.
29. toukokuuta – Kansallis-Osake-Pankki ilmoitti vähentävnsä 800 työntekijää vuoden 1992 aikana.

Kesäkuu
1. kesäkuuta – Pohjois-Karjalan läänin maaherrana vuodesta 1967 toiminut Esa Timonen siirtyi eläkkeelle. Presidentti Mauno Koivisto nimitti uudeksi maaherraksi kansanedustaja Hannu Tenhiälän ja myönsi Timoselle ministerin arvonimen. Tenhiälän tilalle eduskuntaan tuli maa- ja metsätalousministeri Martti Pura.
5. kesäkuuta – Tšekkoslovakiassa pidettiin parlamenttivaalit, joissa menestyivät kansallismieliset puolueet. Vaalien katsottiin lopullisesti käynnistäneen maan hajoamisprosessin
5. kesäkuuta – Suomi hyväksyttiin Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston NACC:n tarkkailijajäseneksi.
6. kesäkuuta – Suomen Keskustan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen pääministeri Esko Aho ja puolusihteeriksi Erja Tikka. Hannele Pokka, Martti Pura ja Olli Rehn säilyttivät paikkansa varapuheenjohtajina.
7. kesäkuuta – Kommunistinen Työväenpuolue valitsi työministeriön erikoistutkijan Pekka Tiaisen ehdokkaakseen vuoden 1994 presidentinvaaleihin.
9. kesäkuuta – Ahvenanmaalla vietettiin maakunnan itsehallinnon 70-vuotisjuhlia.
12. kesäkuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki siirrettiin Suomen Pankilta valtion vakuusrahastolle 1,5 miljardin markan muodollisella hinnalla.
15. kesäkuuta − Eduskunta päätti äänin 180−13 poistaa valtiopäiväjärjestyksestä määrävähemmistösäännökset eli eduskunnan yhden kolmasosan mahdollisuuden äänestää tavalliset lait lepäämään yli yksien eduskuntavaalien.
16. kesäkuuta – Unitas-konsernin liiketappio tammi-huhtikuussa 1992 oli 317 miljoonaa markkaan. SYP:n osuus tappioista oli 131 miljoonaa markkaa.
17. kesäkuuta – Hallitus hyväksyi Vuotoksen tekoaltaan rakentamisen Lappiin. Päätös ei syntynyt yksimielisesti, sillä ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, puolustusministeri Elisabeth Rehn, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vastustivat allashanketta.
20. kesäkuuta – Viro otti käyttöön oman rahayksikön kruunun (kroon).
23. kesäkuuta – Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto.
24. kesäkuuta – Georgian syrjäytetyn presidentti Zviad Gamsakhurdian tukijat ottivat lyhytaikaisesti Tbilisissä haltuunsa televisiokeskuksen ja julistivat istuvan hallituksen laittomaksi.
26. kesäkuuta – Viiden Unitaksen finanssiryhmään kuuluvan vakuutusyhtiön hallintoneuvostot hyväksyivät sopimuksen rakennejärjestelyistä, joiden mukaan Eläke-Sampi fuusioidaan Eläke-Varmaan, Sampo ja Teollisuusvakuutus liitetään samaan konserniin ja henkivakuutusyhtiöt Nova ja Kaleva liittoutuvat.
27. kesäkuuta – Nirvana esiintyi Ruisrockissa.
28. kesäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand vieraili yllättäen Bosnian sodan kourissa olleessa Sarajevossa.
30. kesäkuuta – Kesäkuussa Suomessa oli 370 000 työtöntä.

Heinäkuu
3. heinäkuuta − Norjan hallitus vapautti vankilasta ulkoministeriön entisen virkamiehen Arne Treholtin terveyssyistä. Treholt oli vuonna 1985 tuomittu 20 vuodeksi vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi. Norjan oikeusviranomaiset olivat toukokuussa hylänneet Treholtin vaatimuksen hänen tapauksensa käsittelemiseksi uudelleen.
3. heinäkuuta − Novera-yhtymä (entinen Hankkija) ajautui konkurssiin.
6.–29. heinäkuuta – YK:n asetarkastajilta kiellettiin pääsy Irakin maatalousministeriöön. Tarkastajat viettivät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella mutta vetäytyivät, kun irakilaiset sotilaat uhkasivat heitä.
9. heinäkuuta − Venäjän presidentti Boris Jeltsin saapui vierailulle Suomeen. Hietaniemen hautausmaalla Jeltsin laski kukkatervehdyksen sankarihaudoille, minkä hän oli tarkoittanut lopulliseksi sovinnon eleeksi Suomen ja Venäjän välillä. Jeltsin vakuutti, ettei Venäjä enää tulisi puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, kuten Neuvostoliitto oli tehnyt.
10. heinäkuuta – Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomittiin Miamissa 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
11. heinäkuuta – Boris Jeltsin ilmoitti, ettei Venäjä enää puutu Suomen asioihin.
17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansanvallan päivää tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen vuosipäivänä. Päivää on sittemmin juhlittu vain satunnaisesti.
25. heinäkuuta–9. elokuuta– Barcelonassa järjestettiin kesäolympialaiset.
20. heinäkuuta – Václav Havel erosi Tšekkoslovakian presidentin virasta katsottuaan epäonnistuneensa yrityksessään pitää maa yhtenäisenä.
20. heinäkuuta – Sotšissa allekirjoitettiin aselepo Georgian ja Etelä-Ossetian välille.
24. heinäkuuta – Abhasian itsenäisyysmieliset julistivat tasavallan itsenäiseksi Georgiasta.
29. heinäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo pyysi eroa Ahon hallituksesta. Presidentti Mauno Koivisto myönsi Juhantalolle eron 3. elokuuta ja nimitti hänen seuraajakseen valtiosihteeri Pekka Tuomiston.
29. heinäkuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker lennätettiin Moskovasta Saksaan. Hänet vangittiin heti hänen saavuttuaan Saksan maaperälle.
31. heinäkuuta – Heinäkuun lopussa Suomessa oli 389 000 työtöntä.

Elokuu
1. elokuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti niukasti edeltäjänsä Tina Mäkelän. Uudeksi puoluesihteeriksi tuli Timo Soini. Puolueelle hyväksyttiin uusi ohjelma, jonka mukaan SMP oli "populistinen eli kansan tahtoa kuunteleva asialiike".
2. elokuuta – Suomen kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä vietettiin juhlasunnuntaita 350-vuotiaan suomenkielisen Raamatun kunniaksi.
3. elokuuta – Presidentti nimitti valtiosihteeri Pekka Tuomiston (kesk.) kauppa- ja teollisuusministeriksi. Hänen edeltäjänsä Kauko Juhantalo joutui eroamaan talousvaikeuksien vuoksi.
12. elokuuta – Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko pääsivät yksimielisyyteen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (NAFTA). Sopimuksen oli kaavailtu tulevan voimaan vuoden 1994 alussa, mutta tähän tarvittiin vielä maiden parlamenttien hyväksyntä.
14. elokuuta – Georgian poliisi ja kansalliskaarti saapuivat ottamaan haltuunsa kapinoivaa ja itsenäiseksi julistautunutta Abhasiaa. Sen hallitus pakeni 18. päivä Suhumista Gudautaan.
23. elokuuta – Äärioikeistolaiset nuoret hyökkäsivät turvapaikanhakijoiden asuntolaan Rostockissa Saksassa. Useita lähinnä Afrikasta ja Romaniasta tulleita pakolaisia loukkaantui. Mellakat levisivät moniin muihinkin itäisen Saksan kaupunkeihin ja ne kestivät useita viikkoja.
24. elokuuta – Yhdysvaltain eteläosissa riehunut hirmumyrsky Andrew surmasi yli 20 ihmistä ja jätti ainakin 200 000 kodittomiksi.

Syyskuu
2. syyskuuta – TVK (Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto) haettiin konkurssiin.
3. syyskuuta – Moskovassa neuvoteltiin tulitauko Georgia–Abhasian sotaan.
4. syyskuuta – Bulgarian entinen puoluejohtaja Todor Živkov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta, vallan väärinkäytöstä ja valtion varojen kavaltamisesta.
8. syyskuuta – Laaja valuuttaspekulointi johti Suomen markan päästämiseen kellumaan ja sen arvo romahti 13 %. Vuoden aikana tehtiin yli 7 000 konkurssia.
11. syyskuuta − Liikenneministeriö päätti, että autojen vuosikatsastuksissa aletaan valvoa pakokaasupäästöjä vuoden 1993 alusta lukien.
12. syyskuuta − Loistava polku -sissijärjestön johtaja Abimael Guzmán pidätettiin Perussa. Perun sotaoikeus tuomitsi Guzmánin ja kaksi muuta järjestön johtajaa lokakuussa elinkautiseen vankeuteen maanpetoksesta.
13. syyskuuta − Albanian entinen presidentti Ramiz Alia pidätettiin ja asetettiin kotiarestiin syytettynä valtion varojen kavaltamisesta, vallan väärinkäytöstä ja siitä, että hän olisi antanut määräyksen mielenosoittajien ja maasta pakenevien ampumisesta vuonna 1991.
14. syyskuuta – Liettuan entinen pääministeri Kazimira Prunskienė erotettiin maan parlamentista. Liettuan korkein oikeus oli todennut Prunskienėn olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihin KGB:hen ja FSB:hen.
16. syyskuuta – "Musta keskiviikko" johti lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotettiin pois järjestelmästä.
23. syyskuuta − Serbian ja Montenegron muodostama Jugoslavia erotettiin YK:sta ensimmäisenä maana järjestön historiassa. YK:n alajärjestöistä Jugoslaviaa ei kuitenkaan erotettu.
30. syyskuuta – Suomessa oli työttömiä 384 500 henkeä.

Lokakuu
2. lokakuuta – Ahbasian separatistit ja Venäjältä tulleet vapaaehtoiset tšetšeenit ja kasakat hyökkäsivät Georgian hallituksen hallussaan pitämään Gagran kaupunkiin.
5. lokakuuta – Lennart Meri valittiin Viron presidentiksi.
14. lokakuuta – Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkoivat SKOPin.
14. lokakuuta – Venäjän presidentin Boris Jeltsinin julkistamista ja Puolalle luovuttamista asiakirjoista ilmeni, että Katynin joukkomurha Puolan itäosassa vuonna 1940 oli tehty Josif Stalinin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon toimeksiannosta. Neuvostoliitto oli kymmenien vuosien ajan vierittänyt syyn teosta Natsi-Saksan niskoille, mutta myöntänyt syyllisyytensä siihen vuonna 1990.
15. lokakuuta – Andrei Tšikatilo todettiin Venäjällä syylliseksi 52 murhaan ja tuomittiin jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
18. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Vihreä liitto, tappioita kärsivät Suomen Keskusta ja Kokoomus. SMP:n kannatus romahti puolueen menettäessä liki neljänneksen valtuustopaikoistaan.
20. lokakuuta – Kansanedustajat Arja Alho (SDP), Liisa Jaakonsaari (SDP), Hannele Luukkainen (Vihr.), Outi Ojala (Vas.) ja Tuulikki Ukkola (LKP) pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Kauko Juhantalon virkatoimien lainmukaisuuden hänen toimiessaan kauppa- ja teollisuusministerinä.
2. Viron pääministeriksi nimitettiin Isänmaa-vaaliliiton Mart Laar, 32.
28.lokakuuta – Suomen Säästöpankki pilkottiin salaiseksi julistetulla pöytäkirjalla. Pankkiryhmittäin SSP:n konttorit jaettiin näin: op-ryhmä 246, Postipankki 153, SYP 122, KOP 135. SSP-sopimuksessa päätettiin toimialarationlaisoinnista.
31. lokakuuta − Paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi inkvisition antamaa tuomiota Galileo Galileille.
31. lokakuuta – 400 000 työttömn raja rikkontui; työttömiä oli 403 500.

Marraskuu
3. marraskuuta – Bill Clinton voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George Bushin.
3. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi hallituksen energiapoliittisen selonteon ja sen yhteydessä ponsiehdotuksen, jonka mukaan Suomeen ei rakenneta lisää ydinvoimaloita.
5. marraskuuta − Ghanan presidentti Jerry Rawlings valittiin uudelle virkakaudelle. Rawlings oli johtanut Ghanaa vuodesta 1982 lähtien.
11. marraskuuta – Englannin anglikaanikirkko salli naispappeuden.
15. marraskuuta – Suomen Kommunistinen Puolue hakeutui konkurssiin. SKP:stä tuli Suomen ensimmäinen konkurssin tehnyt puolue. Puolueen Helsingin Alppilassa omistama Kulttuuritalo jäi velkojien, STS-Pankin ja Kansa-yhtiöiden haltuun.
19. marraskuuta – Norjan suurkäräjät päätti äänin 104-55 Euroopan yhteisön jäsenyyden hakemisesta.
20. marraskuuta – Tulipalo riehui Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoitti rakennusta vakavasti. Monia linnan taideteoksia tuhoutui.
24. marraskuuta − STS-Pankki (entinen Suomen Työväen Säästöpankki) siirtyi Kansallis-Osake-Pankin omistukseen.
25. marraskuuta – Tšekkoslovakian liittokokous äänesti maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen. Unkarilaiset menettivät Slovakian uuden perustuslain mukaan asemansa vähemmistökansallisuutena.
25. marraskuuta – Norja jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön. Jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä 1994.
29. marraskuuta − Uusi raamatunkäännös otettiin käyttöön Suomessa. Uutta Raamattua myytiin vuoden loppuun mennessä noin 485 000 kappaletta ja sitä arvioitiin myytävän seuraavien kolmen vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa kappaletta.
30. marraskuuta – Venäjän perustuslakituomioistuin hylkäsi syytteet Neuvostoliiton kommunistista puoluetta vastaan.

Joulukuu
3. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös 794: Somaliaan lähetetään rauhanturvaajia Yhdysvaltojen johtamina.
3. joulukuuta – Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutui La Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80 000 tonnin lastista valui mereen.
6. joulukuuta – Itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta.
9. joulukuuta − Isossa-Britanniassa ilmoitettiin prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan asumuseron alkamisesta.
12. joulukuuta − Ruotsalainen kaivosyhtiö Stora Kopparbergs Bergslags Ab ilmoitti sulkevansa vuoden lopussa Falunin kuparikaivoksen malmivarojen ehdyttyä. Yli 700 vuotta vanha kuparikaivos oli maailman vanhin toiminnassa oleva kaivos. Kaivosalue nimettiin myöhemmin Unescon maailmanperintökohteeksi.
14. joulukuuta – Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin erotti kansanedustajien kongressin painostuksesta pääministeri Jegor Gaidarin ja nimitti hänen tilalleen Viktor Tšernomyrdinin.[1]
16. joulukuuta – Albania haki ensimmäisenä entisen itäblokin maana NATO:n jäsenyyttä. NATO torjui hakemuksen, mutta lupasi avustaa Albanian puolustusvoimien jälleenrakentamisessa.
22. joulukuuta – Ympäristöministeriö myönsi 580 000 markkaa Forssassa sijaitsevan, arvokkaana lintujärvenä tunnetun Koijärven kunnostamiseen. Työt järvellä alkoivat keväällä 1993.
22. joulukuuta − General Motors lopetti Opel Calibran tuotannon Uudessakaupungissa ja siirsi sen valmistuksen kokonaan Saksaan. Uudessakaupungissa jäi työttömiksi yli tuhat henkilöä.
29. joulukuuta – Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello erosi, kun häntä syytettiin yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.
30. joulukuuta – Suomen Säästöpankki sai 4,7 miljardia markkaa lisää valtion tukea (yhteensä jo 28 miljardia markkaa)
31. joulukuuta – Suomen televisiossa järjestettiin kanavauudistus.
31. joulukuuta – Työttömyys nousi ennätyslukemiin; työttömiä oli 461 000 eli 18,6 % työvoimasta.

Suurtyöttömyys on valinta
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=800&a=6124
Lähdeaineisto:
mitä, missä, milloin 1993
mitä, missä, milloin 1994

1 kommentti:

Marcin ROX kirjoitti...

Laina tarjous 2% korolla


Jos tarvitset taloudellista apua, älä epäröi ottaa yhteyttä. Voit saada lainaa on välillä 2.000 € ja 10.000.000 € erittäin suotuisin ehdoin laillisesti ja luotettavuutta. Jos haluat lisätietoja rahoitusjärjestelyistä, ota yhteyttä sähköpostitse. E-mail: marxinro@gmail.com