Kontrasti Gorbatsoviin kävi entistä räikeämmäksi, kun Jeltsin saattoi nojautua väestöltä suoraan saatuun valtuutukseen, näyttäytyi Gorbatsov hajoamassa olevan kommunistisen puolueen ja vanhoillisen virkakoneiston edustajana. Edellisen katsottiin edustavan tulevaisuutta, jälkimmäisen menneisyyttä. Gorbatsovin viime hetken yritykset lähestyä Jeltsinin linjaa eivät enää parantaneet hänen asemaansa vaan päinvastoin ajoivat muutosten vastustajat liikkeelle.
Nähdessään vallan siirtyvän asteittain Gorbatsovilta Jeltsinille ja eri tasavaltojen kommunisteista riippumattomille poliittisille elimille NKP:n vanhoillinen siipi ryhtyi elokuun 19. äivänä 1991 viimeiseen epätoivoiseen yritykseen valtansa pelastamiseksi. Krimillä tuolloin lomaillut Gorbatsov eristettiin ulkomaailmasta ja kansalaisille kerrottiin hänen pyytäneen terveydellisistä sysitä eroa. Moskovassa perustettiin varapresidentti Gannadi Janajevin ja eräiden muiden vanhoillisten kommunistien toimesta poikkeustilakomitea, jonka tehtäväksi määriteltiin Neuvostoliiton johtaminen siirtymkauden yli. Moskovaan rajoittunut kaappausyritys kukistui kuitenkin muutamassa päivässä.
Tammikuu
1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) jäseneksi.
Neuvostoliiton sisäministeriön erikoisjoukot, ns. mustat baretit (OMON), valtasivat lehdistön painotalon Latvian pääkaupungissa Riiassa. Myös Liettuan pääkaupungissa Vilnassa joukot valtasivat kaksi rakennusta 3.1.
4. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
4. tammikuuta – Kansainvälinen Punainen Risti varoitti ainakin 20 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälänhädästä Afrikassa. Tilannetta kuvattiin lähes yhtä vakavaksi kuin vuosina 1984−1985, jolloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään.
5. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Samalla Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe.
6. tammikuuta – Pekingissä alkoivat salaiset oikeudenkäynnit vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksiin osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 70 henkilöä.
Kasimiera Prunskienen johtama Liettuan hallitus erosi.
13. tammikuuta – Neuvostoliiton joukot valtasivat Vilnan tv-keskuksen Liettuassa tunkeutuen tuhannen sitä puolustaneen siviilin muurin läpi.
13. tammikuuta – Portugalin presidentti Mario Soares valittiin toiselle virkakaudelle.
14. tammikuuta – Antti "Irwin Goodman" Hammarberg kuoli sydänkohtaukseen Haminassa 47-vuotiaana.
14. tammikuuta Neuvostoliiton pääministeriksi nimitettiin valtionvarainministeri, taloustieteilijä Valentin Pavlov ja ulkoministeriksi Aleksandr Bessmertnyh.
15. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista umpeutui.
16. tammikuuta – Persianlahden sota alkoi massiivisilla ilmaiskuilla ja ohjusiskuilla Irakia vastaan kello 03 Irakin aikaa.
17. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein julisti "kaikkien taistelujen äidin olevan käynnissä". Irak ampui kahdeksan Scud-ohjusta Israeliin ja Saudi-Arabiaan.
17. tammikuuta – Saksan liittopäivät valitsi Helmut Kohlin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi.
19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähti Tel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin.
19. tammikuuta Mihail Gorbatsovin lähipiiri harveni. Syrjään joutuivat mm. glasnostin isänä tunnettu Aleksandr Jakoblev, talousuudistaja Leonid Abalkin, Lähi-idän asiantuntija Jevgeni Primakov, suomalais-neuvostolaisen talouskomission puheenjohtaja, varapääministeri Stepan Sitarjan sekä esittelijä Stanislav Satalin.
20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja liittouman lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen
22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin.
26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat kolme Irakin MiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkasi Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä.
27. tammikuuta – Siad Barre pakeni Mogadishusta.
30. tammikuuta – Irakin joukot etenivät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä olivat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtasivat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän
31. tammikuuta – Tšekkoslovakia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
Helmikuu
1. helmikuuta – Maanjäristys surmasi yli 300 ihmistä Pakistanissa.
3. helmikuuta – Suomeen saapui Tallinnasta 160 somalia, joista suurin osa sai puolen vuoden määräaikaisen oleskeluluvan.
6. helmikuuta – Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat neljä Irakin hävittäjää, jotka yrittivät paeta Iraniin 120 muun irakilaisen koneen tavoin.
9. helmikuuta – Liettualaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
11. helmikuuta − Islanti tunnusti ensimmäisenä valtiona Liettuan itsenäisyyden. Neuvostoliitto lähetti Islannille nootin, jossa se syytti Islantia puuttumisesta Neuvostoliiton sisäisiin asioihin.
12. helmikuuta – Vuoden 1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaista toisinajattelijaa tuomittiin "laittomien järjestöjen" perustamisesta ja "kumouksellisesta toiminnasta" 13 vuoden vankeuteen.
13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerin Bagdadissa. Irakin hallitus väitti 500 siviilin saaneen surmansa, Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde.
15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, jos Israel vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena.
15. helmikuuta – Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä solmittiin Visegrádin sopimus koskien maiden yhteistyötä markkinatalouteen siirtymiseksi.
16. helmikuuta – Yhdysvaltain USS Tripoli ja USS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella.
16. helmikuuta – Koleran ilmoitettiin leviävän Perussa. Tautiin oli tammikuun alusta lähtien sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata.
19. helmikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin vaati presidentti Gorbatsovin eroa ja vallan siirtämistä tasavaltojen muodostamalle neuvostolle.
20. helmikuuta – Mielenosoittajat kaatoivat Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan patsaan maan pääkaupungissa Tiranassa.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen.
22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä.
22. helmikuuta – Presidentti Ramiz Alia otti henkilökohtaisesti vallan käsiinsä Albaniassa. Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa Tiranassa.
23. helmikuuta – Persianlahden sota: lyhyt maasotavaihe alkoi 04 Saudi-Arabian aikaa joukkojen ylitettyä Kuwaitin rajan Saudi-Arabiasta. Ainakin 200 öljylähdettä ja varastoa sytytettiin tuleen.
23. helmikuuta – Armeija kaappasi vallan Thaimaassa.
25. helmikuuta – Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta.
25. helmikuuta – Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä.
25. helmikuuta – Oikeudenkäynti Bulgarian entistä puoluejohtajaa Todor Živkovia vastaan alkoi maan pääkaupungissa Sofiassa. Živkovia syytettiin valtion varojen kavaltamisesta. Myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte myös maanpetoksesta, koska hän oli aikanaan suunnitellut Bulgarian liittämistä Neuvostoliittoon.
25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viiden miljoonan rajan.
26. helmikuuta – Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousi 63 000:een.
26. helmikuuta – Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen web-selaimen.
26. helmikuuta – Lähes kaikki Euroopan talouskomission (ECE) jäsenmaat, myös Suomi, allekirjoittivat sopimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Sopimus velvoitti jäsenmaat selvittämään suurten taloushankkeiden vaikutukset ympäristöön ennen niiden toteuttamista.
27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
Maaliskuu
3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa. Mellakoissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta
3. maaliskuuta Virossa ja Latviassa järjestettiin kansanäänestykset itsenäisyydestä.
4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen, mutta jätti Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulun vielä avoimeksi.
5. maaliskuuta – Chilen presidentti Patricio Aylwin julkisti raportin, jonka mukaan hänen edeltäjänsä Augusto Pinochetin valtakaudella oli surmattu yli 2 000 toisinajattelijaa.
8. maaliskuuta – Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi. Uuden viraston pääjohtajaksi tuli kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Vilho Hirvi.
9. maaliskuuta – Belgradissa puhkesi mielenosoituksia Slobodan Miloševićia vastaan. Kaksi ihmistä kuoli armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
10. maaliskuuta Moskovaan kokoontui yli 150 000 Boris Jeltsinin kannattajaa. Mielenosoitus oli suurin kommunismin ja Gorbatsovin vastainen voimannäyttö perstroikan aikana.
13. maaliskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin M/S Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
13. maaliskuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin Berliinin lähellä sijaitsevasta sotilassairaalasta Neuvostoliittoon, mikä nostatti vastalauseiden myrskyn Saksassa.
14. maaliskuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapautettiin kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaittiin poliisin väärentäneen todisteita.
15. maaliskuuta – Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaan Saksassa.
17. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaaleihin asetti ehdokkaita kaikkiaan 17 rekisteröityä puoluetta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Keskusta lisäsi paikkalukuaan 15:llä, kun taas SDP menetti kahdeksan ja Kokoomus peräti 13 paikkaa.
24. maaliskuuta − SDP:n puolueneuvosto hyväksyi puolueen johdon esityksen SDP:n jäämisestä oppositioon. SDP oli ollut mukana kaikissa Suomen poliittisissa hallituksissa vuodesta 1966 lähtien.
26. maaliskuuta – Tukholman saaristosta löydettiin vuonna 1525 uponneen Kustaa Vaasan lippulaivan Svanenin hylky.
27. maaliskuuta – Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
27. maaliskuuta − Lieksan alueelle perustettiin Kolin kansallispuisto.
31. maaliskuuta − Georgiassa järjestettiin kansanäänestys maan tulevaisuudesta. Äänestäneistä 98 prosenttia kannatti maan itsenäistymistä. Etelä-Ossetian alue ei osallistunut äänestykseen.
Maalis–huhtikuu – Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttivat kansannousut maan etelä- ja pohjoisosissa Irakin sodan jälkeen.
Huhtikuu
3. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 687 määräsi Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjuksensa.
3. huhtikuuta Irka ilmoitti kukistaneensa kurdien kapinan. Kaksi miljoonaa kurdia pakeni vuorille.
4. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin Keskustan Esko Aho, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Saara-Maria Paakkinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ritva Laurila.
9. huhtikuuta – Saksan hallitus vahvisti tiedot, joiden mukaan Itä-Saksan salainen poliisi Stasi ja länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) olivat olleet läheisessä yhteistyössä 1970- ja 1980-luvuilla.
9. huhtikuuta − Georgian parlamentti palautti voimaan vuonna 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen.
9. huhtikuuta Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov esitteli kriisiohjelman, jossa hän vaati mm. lakkokieltoa ja joukkokokousten kiletämistä työaikana.
18. huhtikuuta – Irak luovutti kemiallisten aseiden materiaalia YK:n tarkastajille ja ilmoitti, ettei sillä ole biologisia aseita.
21. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden, vuoden 1993 alussa voimaan tulevan itsehallintolain.
22. huhtikuuta − Liechtenstein liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) seitsemänneksi täysjäseneksi.
24. huhtikuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk kävi Tanskassa lyhyellä vierailulla. Tämä oli hänen ensimmäinen käyntinsä Pohjoismaissa. Tanskan kansankäräjillä ei päästy vasemmiston vastustuksen vuoksi päättämään Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden poistamisesta.
25. huhtikuuta – Neuvostoliittolaiset laskuvarjojoukot valtasivat kymmenkunta rakennusta eri puolilla Liettuaa.
26. huhtikuuta – Pääministeri Esko Ahon hallitus aloitti työnsä. Edellinen Harri Holkerin hallitus oli noussut hallitusten ikätilaston kärkeen ohitettuaan toimikautensa viimeisinä päivinä edeltäjänsä, Kalevi Sorsan neljännen hallituksen.
27. huhtikuuta – SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio sanoi, että Suomen on syytä varautua hakemaan Euroopan yhteisön jäsenyyttä.
28. huhtikuuta – Teologi Eero Huovinen vihittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi.
30. huhtikuuta – Kaksi entisen Itä-Saksan symbolia siirtyi historiaan. Viimeiset Trabant-autot valmistuivat ja lentoyhtiö Interflug teki viimeiset reittilentonsa. Tuhansia ihmisiä jäi työttömiksi yhtiöiden toiminnan loputtua.
30. huhtikuuta – Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Ahon hallituksen nimityksen jälkeen. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustan Mikko Pesälä.
Toukokuu
1. toukokuuta – Valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Tom Westergård siirtyi Vaasan läänin maaherraksi edellisen maaherran Mauno Kangasniemen jäätyä eläkkeelle.
4. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Roomassa.
14. toukokuuta − Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti Kiinan entisen johtajan Mao Zedongin lesken, niin sanottuun Neljän koplaan kuuluneen Jiang Qingin tehneen itsemurhan. Hän oli vapautunut elinkautisesta vankeudesta vain hieman aiemmin.
14. toukokuuta – Kansallis-Osake-Pankin ilmoitettiin kärsineen valuuttakaupassaan vuoden 1991 ensimmäisellä neljänneksellä 250 miljoonan markan tappiot.
15. toukokuuta – Edith Cresson muodosti Ranskan uuden hallituksen. Hänestä tuli Ranskan ensimmäinen naispääministeri.
15. toukokuuta − Hallitus antoi kauppa- ja teollisuusministeriölle valtuudet valmistella päätöstä Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta ja kumosi Sorsan kolmannen hallituksen vuonna 1982 tekemän päätöksen, jonka mukaan allasta ei rakenneta.
19. toukokuuta – Tohtori Pekka Sauri valittiin Vihreän Liiton uudeksi puheenjohtajaksi.
21. toukokuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin pommi-iskussa.
21. toukokuuta – Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta ja pakeni Zimbabween, josta hän sai turvapaikan.
24. toukokuuta – Guns N' Roses aloitti rock-musiikin historian pisimmän maailmankiertueen.
24. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto esitti hallitukselle ulkopoliittisen katsauksen, jonka mukaan Suomi sulki tässä vaiheessa pois jäsenyyden Euroopan yhteisössä.
26. toukokuuta – Lauda Airin Boeing 767 putosi lähellä Bangkokia, onnettomuudessa kuoli 223 ihmistä.
28. huhtikuuta – Sijoittaja Pentti Kourin ilmoitettiin nostaneen vahingonorvauskanteen Kansallis-Osake-Pankkia vastaan New Yorkissa. Kouri vaati pankilta noin 600 miljoonan markan korvauksia.
31. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto sanoi Kotimaa-lehdelle antamassaan haastattelussa, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon tulisi etääntyä valtiosta ja mahdollisesti valmistautua luopumaan virallisesta asemastaan.
Kesäkuu
6. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi Kyrönjoen suojelulain.
7. kesäkuuta – Suomen markka sidottiin yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä ecua.
7. kesäkuuta – Viihdesarja Kummelin pilottijakso lähetettiin.
8. kesäkuuta − Washingtonissa järjestettiin Persianlahden sodan voitonparaati.
8. kesäkuuta − Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen kansanedustaja Heikki A. Ollila ja ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen sekä uutena kansanedustaja Riitta Jouppila. Puoluekokous hyväksyi kannanoton, jonka mukaan Suomen oli asetettava tavoitteekseen Euroopan yhteisön jäsenyys.
12. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin Venäjän federaation presidentiksi.
12. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti presidentinvaalin muuttamisen suoraksi kansanvaaliksi ja siirtymisen uuteen vaalitapaan jo seuraavissa, vuoden 1994 vaaleissa.
14. kesäkuuta – Seitsemän sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä hukkui Taipalsaarella, kun heidän kuljettamansa venäläinen BTR-60-miehistönkuljetuspanssarivaunu upposi.
15. kesäkuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1998 talvikisat Japanin Naganolle.
Viimeiset neuvostosotilaat lähtivät Unkarista.
17. kesäkuuta – Apartheid: Etelä-Afrikka lopetti ihmisten rodun mukaisen syntymärekisteröinnin.
17. kesäkuuta − Saksa ja Puola solmivat ystävyyssopimuksen, jossa Oder-Neisse-linja määriteltiin maiden pysyväksi rajaksi. Puola lupasi taata saksalaisvähemmistönsä oikeudet ja Saksa puolestaan tukea Puolan pyrkimyksiä päästä Euroopan yhteisön jäseneksi.
20. kesäkuuta − Saksan liittopäivät hyväksyi äänin 337−320 liittopäivien ja hallituksen siirtymisen Bonnista Berliiniin. Saksan liittoneuvosto jäi edelleen toistaiseksi Bonniin.
23. kesäkuuta – Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja vihittiin tehtäviinsä Trondheimin tuomiokirkossa tuhat vuotta vanhojen perinteiden mukaan.
Mielipidemittausten mukaan 84 prosenttia norjalaisista kannatti monarkiaa.
24. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti kaksipäiväisen Moskovan vierailu. Hän tapasi mm. Mihail Gorbatsovin ja Boris Jeltsin.
25. kesäkuuta – Kroatia ja Slovenia julistivat itsenäistyvänsä Jugoslaviasta.
26. kesäkuuta – Kahdeksan tutkijaa aloitti Yhdysvalloissa Arizonan osavaltiossa Biosfääri II -kokeilun sulkeutumalla pinta-alaltaan 1,3 hehtaarin suuruisen lasikuvun alle. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää itsenäinen, ekologisessa tasapainossa oleva elinympäristö, joka voisi toimia Maan ilmakehän ulkopuolella. Kokeilun piti kestää kaksi vuotta, mutta se ajautui vaikeuksiin ja keskeytettiin heinäkuussa 1992. Myös kokeilun eettiset perusteet kyseenalaistettiin.
28. kesäkuuta – Sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) toiminta päättyi virallisesti.
Heinäkuu
1. heinäkuuta – Varsovan liitto hajotettiin virallisesti.
1. heinäkuuta – Ruotsi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
1. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen GSM-verkko (Radiolinja) aloitti toimintansa Suomessa.
1. heinäkuuta − Yhdysvallat purki Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
4. heinäkuuta – EY jäädytti talousapunsa Jugoslavialle.
7. heinäkuuta – Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivytti Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä kolmella kuukaudella.
10. heinäkuuta − Pohjois-Korea anoi YK:n jäsenyyttä.
11. heinäkuuta – Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla nähtiin täydellinen auringonpimennys, joka kesti pisimmillään 6 min 53 s.
21. heinäkuuta – Somalian sisällissodan osapuolet solmivat tulitauon ja sopivat vallanjaosta. Presidentiksi valittiin Ali Mahdi Mohamed kahdeksi vuodeksi.
22. heinäkuuta − Tasavallan presidentti vahvisti uuden puolustustilalain ja valmiuslain, jotka oli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ja hyväksytty vaaditulla 2/3 enemmistöllä kaksilla peräkkäisillä valtiopäivillä. Lait antoivat hallitukselle laajat valtuudet poikkeusolojen, mm. taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana.
28. heinäkuuta – Saksan ympäristöviranomaiset arvioivat, että entisen Itä-Saksan alueen ympäristön puhdistaminen länsieurooppalaiselle tasolle vaatii yli 10 miljardia Suomen markkaa kymmenen vuoden aikana.
29. heinäkuuta – Venäjä tunnusti Liettuan maaliskuussa 1990 antaman itsenäisyysjulistuksen ja Liettua puolestaan Venäjän kesällä 1990 antaman suvereenijulistuksen.
31. heinäkuuta – Filippiinit päätti sallia entisen presidentin Ferdinand Marcosin lesken Imelda Marcosin paluun yli viisi vuotta kestäneestä maanpaosta kotimaahansa. Hän palasi 4. marraskuuta Filippiineille, jossa häntä odotti syyte valtion varojen kavaltamisesta.
Elokuu
1. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush piti Ukrainassa vieraillessaan ns. Chicken Kiev -puheen, jossa hän varoitti ettei Yhdysvallat tue "paikallisdespotismiin" johtavia itsenäistymishankkeita ja varoitti etnisestä vihasta lähtevästä nationalismista.
4. elokuuta – Kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos upposi Etelä-Afrikan rannikolla, turma ei vaatinut kuolonuhreja.
4. elokuuta – Kansanedustaja Tina Mäkelä valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
5. elokuuta − Etelä-Korea anoi YK:n jäsenyyttä.
6. elokuuta – Tim Berners-Lee lähetti alt.hypertext-uutisryhmään viestin, jossa hän esitteli ensimmäistä kertaa julkisesti World Wide Web -projektin.
7. elokuuta − Venäläinen poliitikko Vladimir Žirinovski kyseenalaisti antamassaan lausunnossa Suomen itsenäisyyden, koska hänen mielestään V. I. Leninillä ei olisi ollut valtuuksia sen myöntämiseen vuonna 1917.
8. elokuuta – Varsovan radiomasto, kaikkien aikojen korkein rakennelma, romahti.
10. elokuuta − Kiina ilmoitti liittyvänsä kansainväliseen ydinsulkusopimukseen Japanin pääministerin Toshiki Kaifun vieraillessa Pekingissä.
12. elokuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti ostavansa entisen Itä-Saksan aseita ja ampumatarvikkeita yhteensä 200 miljoonalla markalla.
14. elokuuta − Ruotsin radio kertoi, että ruotsalaiset tiedusteluelimet olivat varautuneet toisesta maailmansodasta lähtien aina 1980-luvulle saakka ottamaan vastaan Suomen pakolaishallituksen, mikäli Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n kerrottiin rahoittaneen toimia, joilla oli varauduttu Suomen ja Ruotsin mahdolliseen miehitykseen. Suomen puolustusministeri Elisabeth Rehn sanoi, ettei Suomessa ollut tiedetty tällaisista suunnitelmista.
18. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitettiin olevan "sairaana" ja hänet asetettiin arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asetti varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
19. elokuuta − Albania ja Israel solmivat diplomaattisuhteet.
20. elokuuta – Viro julistautui itsenäiseksi. 100 000 ihmistä kerääntyi Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Gorbatšovia.
21. elokuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyi armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
22. elokuuta − Presidentti Mauno Koivisto sanoi Neuvostoliiton vallankaappauksen panneen Suomen ulkopoliittisen linjan kovalle koetukselle, koska Suomi oli yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa puuttunut Neuvostoliiton sisäisiin asioihin arvostelemalla neuvostojohdon poliittisia ratkaisuja.
24. elokuuta – Venäjä ja Ukraina julistautuivat itsenäisiksi.
25. elokuuta – Opiskelija Linus Torvalds lähetti viestin comp.os.minix-uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
25. elokuuta − Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
25. elokuuta − Suomi aloitti Baltian maiden kanssa neuvottelut normaalien diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Uutta tunnustusta maiden itsenäisyydelle ei pidetty tarpeellisena, koska Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden jo 1920-luvulla eikä ollut tunnustanut niiden liittämistä Neuvostoliittoon vuonna 1940. Diplomaattisuhteet palautettiin Suomen ja Baltian maiden välille 29. elokuuta.
27. elokuuta − Euroopan yhteisön jäsenmaat sopivat Baltian maiden tunnustamisesta. Muutamassa päivässä liki 40 maata ilmoitti tunnustavansa tai oli jo tunnustanut niiden itsenäisyyden.
27. elokuuta − Moldova julistautui itsenäiseksi. Romania tunnusti sen välittömästi.
27. elokuuta – EY:n jäsenmaat sopivat Baltian maiden tunnustamisesta.
29. elokuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetettiin.
30. elokuuta − Azerbaidžan julistautui itsenäiseksi.
31. elokuuta − Kirgisia ja Uzbekistan julistautuivat itsenäisiksi.
Syyskuu
1. syyskuuta − Yhdysvallat tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
2. syyskuuta – Asianajaja Matti Wuori valittiin ympäristöjärjestö Greenpeacen johtoon.
6. syyskuuta – Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
6. syyskuuta – Leningrad muutti nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
6. syyskuuta – Itä-Saksan viimeinen puoluejohtaja Lothar de Maiziere erosi kaikista poliittisista tehtävistään.
7. syyskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden.
9. syyskuuta – Tadžikistan julistautui itsenäiseksi valtioksi.
11. syyskuuta – Neuvostoliitto ryhtyi kotiuttamaan Kuubassa olleita sotilaitaan.
13. syyskuuta – Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Merkkipäivänä järjestettyyn juhlatilaisuuteen Helsingin Finlandia-talossa osallistui noin 1 600 entistä lottaa.
15. syyskuuta – Sosialidemokraatit kärsivät murskatappion Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Ingvar Carlssonin hallitus erosi vaalien jälkeen ja Kokoomuksen Carl Bildt muodosti uuden hallituksen.
16. syyskuuta – Albanian presidentti Ramiz Alia allekirjoitti ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
17. syyskuuta – YK:n jäsenmaiden lukumäärä nousi 166:een, kun Baltian maat, Mikronesia, Marshallsaaret sekä Etelä- ja Pohjois-Korea hyväksyttiin järjestön jäseniksi.
18. syyskuuta – Venäjän pääministeri Ivan Silajev nimitettiin Neuvostoliiton pääministeriksi.
19. syyskuuta – Pankkikriisi alkoi: SKOP joutui Suomen Pankin haltuun.
19. syyskuuta – Jäämies Ötzi löytyi Alpeilta.
21.–30. syyskuuta – IAEA:n tarkastajat löysivät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat estäen tarkastajia lähtemästä elleivät he luovuttaisi niitä kaikkia. Tästä seurasi nelipäiväinen pattitilanne. Irak luovutti, kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi seuraamuksilla.
23. syyskuuta – Armenia julistautui itsenäiseksi.
24. syyskuuta − Tuhannet mielenosoittajat vaativat Zairen pääkaupungissa Kinshasassa maan presidentin Mobutu Sese Sekon eroa. Yli sata ihmistä kuoli hallituksen joukkojen hajottaessa mielenosoituksen aseellisesti. Ranska ja Belgia lähettivät joukkojaan Mobutun tueksi.
27. syyskuuta – Amer-yhtymä myi Marimekon Kirsti Paakkasen omistamalle Workidea Oy:lle.
30. syyskuuta – Haitissa tehtiin sotilasvallankaappaus kenraali Raoul Cedrasin johdolla. Presidentti Jean-Bertrand Aristide pakeni Venezuelaan. Yhdysvallat ja Euroopan yhteisö keskeyttivät talousapunsa Haitille ja Amerikan valtioiden yhteisö OAS julisti Haitin kauppasaartoon.
Lokakuu
1. lokakuuta – Syvästi tappiollinen sanomalehti Uusi Suomi muutettiin viikkolehdeksi.
5. lokakuuta – Ukrainan presidentti Leonid Kravtshuk pyysi maailman juutalaisilta anteeksi ukrainalaisten osallistumista Natsi-Saksan juutalaisia vastaan tekemiin rikoksiin toisen maailmansodan aikana. Syyskuun lopussa oli tullut kuluneeksi 50 vuotta Babyn Jarin rotkossa lähellä Kiovaa toimeenpannusta verilöylystä, jossa oli ammuttu lähes 34 000 juutalaista.
8. lokakuuta – Kroatia katkaisi suhteet Jugoslaviaan.
8. lokakuuta − Kuvanveistäjä Erkki Salmela voitti Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlarahan suunnittelukilpailun. Kultaista, tuhannen markan arvoista rahaa lyötiin 35 000 kappaletta keväällä 1992 ja hopeista, sadan markan arvoista rahaa 300 000 kappaletta joulukuussa 1992.
10. lokakuuta – Jaakko Lassila erosi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan paikalta epäonnistuneiden ns. Kouri-kauppojen vuoksi.
10. lokakuuta − Perustuslaillinen Oikeistopuolue ja Suomen Eläkeläisten Puolue poistettiin puoluerekisteristä.
11. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 715 määräsi Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
15. lokakuuta – Viron presidentti Arnold Rüütel, Latvian presidentti Anatolis Gorbunovs ja Liettuan presidentti Vytautas Landsbergis allekirjoittivat ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
18. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen 24 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuoden 1967 kuuden päivän sodan vuoksi.
25. lokakuuta – Merivoimat karkotti sotaharjoitusten yhteydessä Suomen aluevesillä liikkuneen sukellusveneen varoituspommeilla.
27. lokakuuta − Turkmenistan julistautui itsenäiseksi valtioksi.
29. lokakuuta – Galileo-avaruusluotain tapasi 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
Marraskuu
1. marraskuuta – Kansanedustaja Eino Siuruainen siirtyi Oulun läänin maaherraksi Ahti Pekkalan jäätyä eläkkeelle.
2. marraskuuta – Metropoliitta Bartolomeos I valitaan yksimielisesti uudeksi Konstantinopolin ja Uuden Rooman Arkkipiispaksi ja Ekumeeniseksi Patriarkaksi.
3. marraskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yksimielisyyteen uudesta naapuruussopimuksesta. Paineet YYA-sopimuksen purkamiseksi olivat kasvaneet Saksan yhdistymisen jälkeen.
7. marraskuuta - Izzy Stradlin jätti Guns N' Rosesin.
12. marraskuuta – Indonesian joukkojen tekemässä verilöylyssä Dilin Santa Cruzin hautausmaalla tapettiin ainakin 271 itätimorilaista ja saman verran ihmisiä katosi.
14. marraskuuta – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttivät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
14. marraskuuta – Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palasi Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
14. marraskuuta – Suomen markka päästettiin devalvoitumaan 14 %.
16. marraskuuta – Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtaja Ulf Sundqvist valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
18. marraskuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg pyysi eroa virastaan, mutta presidentti Mauno Koivisto pyysi häntä jatkamaan. Myös pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa oli pyytänyt eroa, mutta hän perui eronsa keskusteltuaan Koiviston kanssa. Kullberg ja Sorsa olivat vastustaneet markan devalvointia.
22. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi järjestön uudeksi pääsihteeriksi egyptiläisen Boutros Boutros-Ghalin.
22. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen eroanomuksen. Stenius-Kaukonen oli perustellut anomustaan "politiikan moraalisella rappiolla".
27. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
29. marraskuuta – Viikkolehdeksi muutetun Uuden Suomen viimeinen numero ilmestyi.
30. marraskuuta – Suomi-Neuvostoliitto-Seura muutti nimensä Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi.
Joulukuu
1. joulukuuta – Ukrainalaiset äänestäjät päättivät maan itsenäistymisestä.
4. joulukuuta – Lentoyhtiö Pan American World Airways lopetti toimintansa.
4. joulukuuta – Tamperelainen Kansan Lehti ilmestyi viimeisen kerran.
7. joulukuuta – Japanin hyökkäyksestä Yhdysvaltain Pearl Harborin laivasto- ja lentotukikohtaan tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tapauksen seurauksena Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan.
8. joulukuuta – Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY), jonka päämaja sijoitettiin Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin.
13. joulukuuta – Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan liittyivät IVY:n jäseniksi.
15. joulukuuta – Suomenlinna ja Vanha Rauma hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon.
16. joulukuuta – Kazakstan itsenäistyi.
17. joulukuuta − Valmiiksi neuvotellun Suomen ja Neuvostoliiton uuden naapuruussopimuksen allekirjoittaminen peruuntui.
21. joulukuuta – Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan lupasivat siirtää alueillaan olleet Neuvostoliitolle kuuluneet ydinaseet Venäjälle tuhottaviksi.
25. joulukuuta – Mihail Gorbatšov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta.
26. joulukuuta – Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
27. joulukuuta – SAS:n lentokone MD-81 syöksyi maahan Etelä-Ruotsissa. Koneessa oli 122 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä, jotka kaikki selviytyivät hengissä ja joista vain 23 loukkaantui.
30. joulukuuta − Suomi tunnusti Venäjän, Armenian, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Kirgisian, Moldovan, Tadžikistanin, Turkmenistanin, Ukrainan, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän itsenäisyyden sekä Venäjän aseman Neuvostoliiton seuraajavaltiona. Georgian tunnustaminen lykättiin maan sekavan sisäisen tilanteen vuoksi.
31. joulukuuta – Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta.
Neuvostoliiton hajoaminen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_hajoaminen
Elävä arkisto 1991
http://yle.fi/haku/default_fi.jsp?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=1981&sa=L%C3%B6yd%C3%A4&g1_1.qry=El%C3%A4v%C3%A4+arkisto+1991
Neuvostoliiton vallankaappausyritys
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_vallankaappausyritys_1991
Videohaku 1991
http://www.google.fi/search?hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbm=vid&q=1987&oq=1987&aq=f&aqi=g2&aql=&gs_sm=s&gs_upl=4458l7456l0l2l2l0l0l0l0l303l498l0.1.0.1#hl=fi&ds=yt&pq=1990&xhr=t&q=1991&cp=4&pf=p&sclient=psy&rlz=1G1ACAW_FIFI340&tbm=vid&source=hp&aq=0&aqi=g5&aql=&oq=1991&pbx=1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.&fp=c17d4187e4f55877&biw=1584&bih=747
Kuvahaku 1991
http://www.google.fi/images?um=1&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&biw=1584&bih=747&site=images&tbm=isch&sa=1&q=1991&btnG=Haku&oq=1991&aq=f&aqi=g1&aql=&gs_sm=s&gs_upl=1790l3476l0l5306l2l2l0l0l0l0l376l747l3-2l2l0
Lähdeaineisto:
Mitä, missä, milloin 1992
Mitä, missä, milloin 1993
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti