perjantai 22. huhtikuuta 2011

Dopingia vai ei?


















Arto Härkösestä tuli suomalaisen olympiahistorian kuudes kultamitalimies keihäänheitossa.


















Aki Karvonen onnistui suomalaisista mieshiihtäjistä parhaiten Sarajevon laduilla. Pikamatkalla hopeamitali, yllätyspronssi 50 km:llä ja viestipronssi.

Kaikki eivät kestäneet suomalaisten loistavaa menestystä Sarajevon olympialaduilla. Norjan mieshiihtäjien päävalmentaja Magnar Lundemo esitti väitteen, jonka mukaan koko Suomen hiihtojoukkueelle oli vaihdettu veri. Lundemo joutui myöhemmin lausuntonsa vuoksi eroamaan päävalmentajan tehtävästä. Miksi asia oli niin arka norjalaisille?

Vuoden 1984 alku sujui Sarajevon talvikisoihin valmistauduttaessa, itse kisojen merkeissä ja Marja-Liisä Hämäläistä juhlittaessa, mutta loppuvuosi oli doping-skandaalien sävyttämää painajaista. Suomen urheilu eli ikiomaa Orwellin vuotta.
Sarajevon kisat olivat Marja-Liisa Hämäläisen kisat: kolme kultamitalia, yksi pronssi. Suomi ylitti muutenkin tavoitteensa, sillä mitaleja kertyi kaikkiaan kolmetoista, neljä kultaa, kolme hopeaa ja kuusi pronssia, enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin talvikisoissa. Marja-Liisa Hämäläisen lisäksi kultamitaliin ylti Matti Nykänen, joka voitti ison mäen ja sijoittui pienessäkin hopealle. Kisojen mitali- ja pistetilastossa Suomi oli kolmas ja pohjoismaisten lajien osalta paras.

Marja-Liisa Hämäläisen menestys ei rajoittunut Sarajevon mitaleihin. Hän voitti toistamiseen hiihdon maailmancupin ja hiihti kotimaan laduilla kolme Suomen mestaruutta. Kihlattu, sittemmin aviomies, Harri Kirvesniemi oli miesten maailmancupissa kolmas. Juha Miedolle vuosi 1984 merkitsi jäähyväisiä hiihdolle olympiatasolla – mitalien määrä lisääntyi yhdellä, viestin pronssilla. Kotimaassa Mietaa voitti uransa 17. ja 18. SM:n.

Matti Nykäselle kausi alkoi Keski-Euroopan mäkiviikon kolmannella sijalla. Sarajevon menestyksen jälkeen hän oli yhdessä Pentti Kokkosen, Jari Puikkosen ja Markku Puseniuksen kanssa voittamassa joukkuemäenlaskun MM:ta Sveitsin Engelbergissä. Kausi päättyi mäenlaskun pituusennätykseen 185 m Oberstdorfissa.
Yhdistetyn miesten Jouko Karjalaisen, Jukka Ylipullin ja Rauno Miettisen menestys oli Sarajevossa hyvä – hopea, pronssi ja neljäs tila – ja MM-joukkuekisassakin Rovaniemellä tuli hopea.

Myös voimailulajien arvokisamitalien ketju jatkui. Jarmo Övermark sijoittui kreikkalais-roomalaisen painin EM-kisoissa pronssille, eivätkä kauas mitaleilta jääneet myöskään Jukka-Pekka Tanner, Jaakko Talvitie, Jouko Salomäki ja Toni Hannula. Vapaapainissa Jukka Rauhala sijoittui kuudenneksi ja veli-Pekka neljänneksi.
Painonnostossa saatiin ensimmäiset yleisen sarjan arvomitalit yli kymmeneen vuoteen, kun Jouni Grönman saavutti tempauksen, työnnön ja myös yhteistuloksen hopean EM-kisoissa.
Karaten EM-kisoissa 1984 Suomi kamppaili viisi mitalia. Janne Timonen voitti 65 kg:n sarjan, Ritva Varelius oli toinen naisten 60 kg:n sarjassa ja pronssi toivat miesjoukkue, Jukka Lindström sekä Sari Kauria ja Sari Laine. Ammunnan menestyksestä vastasivat Sirpa Ylönen ja Timo Nieminen – molemmat ampuivat pronssille EM-kisoissa.

Kesän 1984 suurin urheilujuhla, Los Angelesin olympiakisat, menetti osan hohdettaan Neuvostoliiton, DDR:n ja 12 muun maan poisjäännin takia. Suomalaisista yltivät kultamitaliin soutaja Pertti Karppinen, moukarinheittäjä Juha Tiainen, keihäänheittäjä Arto Härkönen ja painija Jouko Salomäki. Lisäksi Suomen tuli kaksi hopeaa (Tapio Sipilä, paini ja Tiina Lillak, keihäänheitto) ja kuusi pronssia (Arto Bryggare, 110 m aidat, Jukka Rauhala, vapaapaini, Joni Nyman, nyrkkeily, Jouni Grönman ja Pekka Niemi, painonnosto sekä Rauno Bies, olympiapistooli).

Suomen menestys oli siis hyvä, kaksitoista mitalia. Alun perin mitaleita oli yksi enemmänkin. Martti Vainio sijoittui 10 000 m:llä toiseksi, mutta jäi kiinni doping-testeissä. Tästä alkoi mylläkkä mikä hallitsi tiedotusvälineiden otsikoita urheilusivuilta pääkirjoituksiin pitkälle syksyyn saakka.

Doping-kohun keskellä urheiltiinkin. MM- ja EM-mitaleita tuli Suomeen jousiammunnasta, moottoripyöräurheilusta, purjehduksesta, ilmailusta, moottoriveneurheilusta, voimannostosta, karatesta, kehonrakennuksesta, taekwondosta ja ralliautoilusta. Jousiampujat tähtäilivät maastolajien MM- ja EM-mitaleita Hyvinkäällä. Suomalaisista onnistuivat parhaiten Kyösti Laasonen (merkkiluokan MM-pronssi ja EM-hopea), Timo Heikkinen (vaistoluokan MM- ja EM-hopea), Eila Klemola (merkkiluokan EM-pronssi) ja Ulla Forsell (vaistoluokan MM- ja EM-pronssi).
Varsijousiampujat ottivat omissa MM-kisoissaan kaksoisvoiton ja lisäksi joukkuemestaruuden. Veikko Pöyrylle titteli oli jo toinen, hopealle ampui Kauko Latvala. Purjehduksen MM- ja EM-mitalit tulivat v. 1984 purjekelkkailusta (Gustaf Salmelin, MM-hopea), 470-luokasta (Peter ja Johan von Koskull, EM-kulta9. Lightning-luokasta (Lasse Hammar, EM-pronssi) ja Viklaluokasta (Håkan ja Laila Bjurström, EM-pronssi).

Vuoden 1984 parhaan urheilijan nimeäminen oli harvinaisen helppo tehtävä. Marja-Liisa Kirvesniemi oli ainoa mahdollinen valinta. Marja-Liisan saavutukset arvostettiin korkealle.

Lähdeaineisto:
Vuosi 1984
Markku Sinkkonen, Matti Ahola Urheiluvuosikirja 1984-1985 Isbn 951-9466-41-X

Ei kommentteja: