keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

UKK-sopimuksen syntyvaiheet


















Työmarkkinajärjestöt ryhtyivät jo hyvissä ajoin syksyllä 1970 neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Tavoitteena oli keskitetty kokonaisratkaisu, sillä liittokohtaisten sopimusten pelattiin vallinneessa korkeasuhdannetilanteessa johtavan työtaisteluihin eräillä aloilla. Eri osapuolten käsitykset palkankorotuksista poikkesivat kuitenkin niin paljon toisistaan, että neuvottelut eivät edistyneet. SAK:n vaatimukset – kommunistien painostaessa – liikkuivat15-20 %.n vaiheilla, mihin työnantajat eivät katsoneet voivansa suostua. Neuvottelujen ajauduttua umpikujaan STK:n ja SAK:n johtomiehet Hetemäki ja Hämäläinen pyysivät yhdessä tasavallan presidentin apua tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun pääsemiseksi.

Koska erityisesti SAK:n taholla vaadittiin, että myös maataloustulosta olisi päätettävä samassa yhteydessä, joutui MTK:n johto kiinteästi seuraamaan neuvottelujen kulkua. MTK:n suhtautuminen maatalouden mukaan tuloon oli aluksi varauksellinen. Seuraavassa vaiheessa keskusliitto katsoi, että vain hintaratkaisun neuvottelunvaraisesta osasta voitaisiin sopia kokonaisratkaisun yhteydessä. Kustannusten noususta koituva kompensaatio olisi sen sijaan tehtävä maataloustulolain edellyttämien laskelmien mukaan sitten kun tarvittavat tilastotiedot oli käytettävissä. Presidentti Kekkosen puututtua asiaan MTK oli kuitenkin valmis tietyin edellytyksin sopimaan koko hintaratkaisusta tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä.

Presidentti kutsui työmarkkinajärjestöjen toivomusta noudattaen keskeisille etujärjestöille lähettämällään kirjeellä nämä yhteiseen neuvotteluun marraskuun 26. päiväksi. Tällöin hän ilmaisi huolestumisensa neuvottelujen hitaasta edistymisestä ja pelkonsa siitä, että mikäli vakaan taloudellisen kasvun perusteita ei pystytä turvaamaan, voidaan yhdellä kertaa menettää sekä siihen mennessä saavutetut myönteiset tulokset että suotuisan kehityksen jatkuminen tulevaisuudessa.

Neuvottelut saivatkin tästä lisävauhtia. Samuli Suomelan johdolla asetettiin MTK:n, SAK:n ja STK:n edustajista kokoonpantu työryhmä selvittämään maatalouden hintaratkaisun perusteita. Varsinaiset neuvottelut maataloutta koskevalta osalta käynnistyivät mainittujen järjestöjen kesken joulukuun 2. päivänä. MTK vaati tavoitehintatason korottamista seuraavan tammikuun alusta 5 %:lla ja syyskuun alusta 2,5 %:lla. Vaatimuksiin kuului lisäksi voin ja margariinin hintasuhteen muuttaminen, eduskunnalle annetun maatalousverotuksen epäkohtien korjaamista tarkoittavan lakiesityksen hyväksyminen ja soveltaminen jo vuodelta 1970 toimitettavassa verotuksessa sekä useita viljelijäväestön sosiaalisia oloja ja sosiaaliturvaa parantavia toimenpiteitä. Mainitun MTK:n esittämät kynnyskysymykset oli jo aiemmin saatettu presidentti Kekkosen tietoon.

Maatalousneuvottelut katkesivat tuloksettomina. Samoin kävi STK:n ja SAK:n välillä käydyille työehtosopimusneuvotteluille. Ratkaisun hetket olivat käsillä. SAK:n valtuusto oli kutsuttu koolle joulukuun 4. päiväksi päättämään kovempiin toimiin ryhtymisestä, ellei neuvottelussa tapahdu ratkaisevaa käännettä. Seuraavana päivänä kokoontui MTK:n valtuuskunta. Presidentti Kekkonen oli kiinteästi seurannut neuvottelujen kulkua ja jätti tilanteen laukaisemiseksi 4.12.1970 järjestöille oman välitysehdotuksensa. Presidentti tähdensi erityisesti sitä, että ehdotus sisälsi kokonaisuuden, jonka jonkun osan toteuttamatta jättäminen pudottaisi pohjan muiltakin osilta.

SAK hyväksyi sopimuksen valtuustonsa kokouksessa sosiaalidemokraattien äänin. Seuraavana päivänä se hyväksyttiin STK:n hallituksessa. MTK:n valtuuskunnassa sopimuksen hyväksyminen ei ollut helppoa. Erityisesti epäiltiin palkkasopimuksen pitävyyttä. Arveluttavinta oli kuitenkin avoimeksi jätetty kysymys siitä, miltä pohjalta sopimuskauden jälkeen hinnoitteluvuoden 1972/73 hintaratkaisussa lähdetään. Myönteinen päätös syntyi äänin 33-16. Vastauksessaan tasavallan presidentille MTK piti selvänä, että hinnoitteluvuotta 1972/73 koskeva hintaratkaisu tehdään siten, että maataloustulo voi kehittyä maataloustulolain periaatteiden mukaan ja että kokonaisratkaisu toteutuu kaikilta osilta ehdotuksen mukaisesti.
UKK-sopimus allekirjoitettiin 8.12.1970 ja eduskunta selviytyi sen edellyttämästä lainsäädännöstä nopeasti.

UKK-sopimuksen toteuttaminen ei alun alkaenkaan sujunut kaavailujen mukaisesti. Liittokohtaisissa työehtosopimuksissa tapahtui välistävetoja, jotka johtivat suurempiin palkankorotuksiin kuin mitä sopimus edellytti. Lisäksi kaksi SAK:n suurinta jäsenliittoa, Suomen Metallityöväen Liitto ja Rakennustyöväenliitto, aloittivat avoimen työtaistelun. Metalliliiton sosiaalidemokraattinen johto ei ollut halukas hyväksymään sopimuksen mukaisia palkankorotuksia, ilmeisesti peläten edessä olevissa liiton vaaleissa muutoin menettävänsä niukan enemmistöasemansa.

Lähdeaineisto:
Liisa Sauli MTK ja Suomen maatalouspolitiikka ISBN 951-26-3085-0

Ei kommentteja: