Kauno Kleemola ( 5.7.1906 – 12.3.1965) oli maanviljelijä Antti Alfred Kleemolan ja Esibeth Tikkasen poika. Hän pääsi ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseosta 1927. Kauno Kleemola oli itse myös maanviljelijä ja paranteli kotitilaansa Kälviän Kleemolassa koko ikänsä. Hän valmistui agronomiksi ja maatalous- ja metsätieteen kandidaatiksi ja asettui heti valmistuttuaan (1932) työhön kotimaakuntaansa. Kleemola toimi Keski-Pohjanmaan kiertävän maamieskoulun opettajana ja johtajana vuosina 1932-1935 ja Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttina vuodesta 1932 vuoteen 1940. Näissä tehtävissä hän perehtyi perin juurin maakunnan maataloudelliseen tilanteeseen syrjäkyliä myöten. Vuonna 1936 Kleemola meni opettajaksi Keski-Pohjanmaan maanmieskouluun Kannukseen ja nimitettiin koulun johtajaksi vuonna 1943.
Kleemola alkoi kehitellä monialaista maatalousoppilaitosta. Vuonna 1958 maanmies- ja karjatalouskoulut yhdistettiin maatalousoppilaitokseksi. Maamieskoululinja tarvitsi lisääntyviä oppilasmääriä varten uuden rakennuksen, mikä valmistui 1963.
Kauno Kleemolan ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1934 agronomi Saimi Sylvia Puusaari, joka kuoli vuonna 1936. Kleemolan toisesta avioliitosta vuodesta 1939 lähtien voimistelunopettaja Tuulas Emilia Uimin kanssa on viisi lasta: Leena 1936, Esa 1940, Eija 1942, Maija 1945 ja Kaija 1949.
Järjestömies
Kauno Kleemola teki pitkän päivätyön maatalouden järjestömiehenä, nimenomaan maanviljelyseuran konsulenttina, siteen vuodesta 1943 seuran johtokunnan jäsenenä ja vuodesta 1949 puheenjohtajana. Kleemola kuului Maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan Liiton johtokuntaan. Kleemola oli myös Keski-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan jäsen. Kleemolan työpanos muodostui varsin pitkäksi ja merkittäväksi säästöpankkijärjestössä ja Keski-pohjanmaan Osuuskaupan piirissä. Kannuksen Säästöpankin hallitukseen hänet valittiin 1943 ja hallituksen puheenjohtajaksi 1951. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin hallintoneuvostoon Kleemola valittiin vuonna 1949. Vuonna 1951 Suomen Säästöpankkiliitoon perustettiin maa- ja metsätaloudellinen valiokunta, jonka puheenjohtajaksi nimitettiin Kauno Kleemola. Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan johtokunnan jäseneksi hänet valittiin vuonna 1947. Kauno Kleemola sai maataloudellisista ansioistaan maanviljelysneuvoksen arvon vuonna 1962.
Urheilumies
Kolmas päälinja Kauno Kleemolan julkisessa toiminnassa politiikan ja maatalouden rinnalla avautui urheilussa ja urheilun järjestötoiminnassa. Kälviän Tarmon puheenjohtajana Kleemola toimi vuosina 1933 - 1934. Aktiiviurheilijana Kauno Kleemola oli yleisurheilija harrastaen erityisesti korkeushyppyä, mutta piirinmestaruustasolle hänen suorituksensa eivät yltäneet. SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi Kauno Kleemola valittiin vuonna 1937 ja hän hoiti tehtävää aina vuoteen 1956 asti. Vuonna 1956 hänet valittiin SVUL:n puheenjohtajaksi. Kleemola toimi valtion urheilulautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1951 aina kuolemaansa saakka.
Poliitikko
Kauno Kleemola tunnettiin 1950- ja 1960-luvuilla yhtenä valtakunnan poliittisen elämän keskeisistä vaikuttajista. Hän oli Maalaisliiton johtomiehiä ja Urho Kekkosen läheinen työtoveri tämän pääministerivuosina 1950-luvulla. Kekkosen tultua valituksi tasavallan presidentiksi v. 1956 pysyi Kleemola hänen läheisenä luottamusmiehenään aina v. 1965 tapahtuneeseen kuolemaan asti.
Eduskuntaan Kauno Kleemola valittiin ensi kerran v. 1939. Hän oli silloin 33-vuotias. Hän oli ”pitkän eduskunnan” jäsen sotavuodet vuoteen 1945 sekä uudelleen vuodesta 1948 aina vuoteen 1965, jolloin hän kuoli ollen silloin eduskunnan puhemiehen asemassa. Vuosina 1945 - 1948 hän oli pois eduskunnasta, koska Keski-Pohjanmaan maamieskoulun johtokunta piti tärkeänä, että hän koulun johtajana keskittyisi sotavuosien jälkeen koulun toiminnan kehittämiseen.
Vuonna 1937 Kauno Kleemola valittiin presidentin valitsijamieheksi. Hänet valittiin edelleen presidentin valitsijamieheksi 1950, 1956 ja 1962 vaaleissa. Kleemola oli koko 1950-luvun käytetyimpiä ministerivoimia. Hän oli jäsenenä seitsemässä eri hallituksessa. Eduskunnan puhemies Kleemola oli vuosina 1962 - 1965. Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän oli vuosina 1954 -1955. Kauno Kleemola oli tasapainoinen, sovitteleva ihminen. Hänet muistetaan uutterana ja älykkäänä poliitikkona. Kekkosen arvion mukaan Kleemola oli miesten parhaita. Kleemola oli Valmet Oy:n johtokunnan jäsen 1956 - 1965. Hän oli myös Oy Alkoholiliike Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1956 -1965. Veikkaustoimiston hallintoneuvoston puheenjohtaja hän oli vuosina 1956 – 1965.
Kauno Kleemola oli K-linjalla. Siihen katsottiin kuuluvan Kleemola, Korsimo, Karjalainen ja Kustaa Vilkuna. Kauno Kleemola kehitteli työvoimaministerinä vuosina 1950-1953 ja 1959-1962 työvoimahallintoa ja sen keinovalikoimaa merkittävästi.
Kauno Kleemola oli toinen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 17.3.1950 – 17.1.1951 ja 17.1.1951 – 20.9.1951 sekä 20.9.1951 – 9.7.1953. Toinen sosiaaliministeri hän oli 9.7.1953 – 17.11.1953 ja kauppa- ja teollisuusministeri 3.3.1956 – 27.5.1957. Kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeri Kleemola oli 13.1.1959 – 14.7.1961 ja 14.7.1961 – 26.2.1962. Pääministerin sijainen hän oli 3-14.7.1961.
Kekkosen luottomies
Maalaisliitto voitti vuoden 1962 presidentinvaalien jälkeen pidetyissä ennenaikaisissa eduskuntavaaleissa viisi paikkaa. Eduskunnan puhemieheksi valittiin sympaattinen ja luja k-poliitikko Kauno Kleemola. Hän käynnisti myös hallitusneuvottelut. Ajatus kaikkien puolueiden hallituksesta kaatui alkuunsa. SKDL olisi ollut siihen valmis, kokoomus ei. Kleemolan tunnustelujen jälkeen yritti Veli Merikoski. Vasta sen jälkeen alkoi varsinainen hallituksen kokoonjuoksu. Ainoaksi vaihtoehdoksi osoittautui keskustan ja oikeiston koalitio täydennettynä ammattiyhdistysliikkeen edustajilla. Neuvottelut olivat pitkät ja sitkeät. Kauno Kleemolan tehtäväksi jäi tasoittaa tietä Karjalaisen ensimmäisen hallituksen muodostamiselle. Hallituksen aloittaessa Kleemola jäi puhemiehen paikalle. Se, että pääministeri ja eduskunnan puhemies olivat samasta puolueesta, herätti jonkin verran katkeransävyistä keskustelua. Maalaisliitto oli k-miesten johdolla vahvasti kiinni valtakunnan asioiden hoidossa.
12.3.1965 radiossa Urho Kekkosen muistosanat Kauno Kleemolan muistolle
Omistan surua ja kaipausta tuntien sanani, jotka ovat köyhät ja vajavaiset, puhemies Kauno Kleemolan muistolle. Puhemies Kauno Kleemolan odottamaton kuolema merkitsee suurta menetystä valtiollisessa elämässämme. Hänellä oli keskeinen asema maan politiikassa 1950-luvun alusta lähtien. Hänen työpanoksensa kotimaakuntansa ja koko valtakunnan hyväksi oli erittäin arvokas. Hän oli sovinnon ja sovittelun mies, tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtäväinen, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppoa saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa. Hän oli sävyisä ja hyvä ihminen. Hänen yllättävä poismenonsa on tappio koko maalle, mutta kipeimmin se tunnetaan hänen laajassa ystäväpiirissään. Puhemies Kleemola oli läheisimpiä työtovereitani kahden vuosikymmenen ajalta.
Elävä arkisto Kauno Kleemola
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=Kauno+Kleemola
Eduskuntamatrikkeli Kauno Kleemola
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?%7Bhnro%7D=910753&%7Bkieli%7D=su&%7Bhaku%7D=kaikki
Kauno Kleemola
http://museot.keski-pohjanmaa.fi/kalvia/perintoa.htm
Vanha Kälviä
http://www.vanhakalvia.fi/kauno_kleemola.htm
Lähdeaineisto:
Paavo Erkkilä: Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola ISBN 951-991-91-0-4
Kähkölä, Lehtinen, Pihlajaniemi, Pyyluoma: Suomi K-linjalla ISBN 951-1-01307-6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti