EFTA-ongelman ratkaisulla oli kova kiire, sillä ulkoseitsikot saivat EFTA-sopimuksen valmiiksi samoihin aikoihin, kun eduskunta käsitteli hallituksen tiedonantoa. Kysymys oli siitä, jäisikö Suomi EFTA:n tullimuurin taakse katselemaan, miten Ruotsi valtaa Englannin paperimarkkinat.
Pitkin kevättä pyörinyt neuvottelumylly osoitti, että EFTA ymmärsi periaatteessa Suomen ongelmat, mutta epäili Neuvostoliiton poliittisia aikeita. EFTAn perustamissopimus astui voimaan toukokuussa. Suomen ja EFTAn välinen sopimus oli silloin jo teknisesti valmis. Mutta poliittisesti asia oli kaikkea muuta kuin valmis.
Ongelma ratkesi Kekkosen 60-vuotispäivillä syyskuun alussa. Hrustshevin myrskyisän onnittelukäynnin päätteeksi annettu kuivan asiallinen vierailukommunikea ilmoitti, että Neuvostoliitto ymmärtää Suomen pyrkimykset kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja suostuu neuvottelemaan suosituimmuuskysymyksestä. EFTA-sopimukselle ei olisi poliittisia esteitä.
Tammikuu
1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ns. uudet kaupungit.
4. tammikuuta – EFTA-sopimuksen virallinen allekirjoitustilaisuus.
9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
12. tammikuuta – Indonesian presidentti Ahmed Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
12.–17. tammikuuta – Purjealus Suomen Joutsen hinattiin Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi siirron aikana lieviä vaurioita.
22. tammikuuta – Juhani Järvinen valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi 1959.
23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
24. tammikuuta – Suuri kansannousu Algerissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
Helmikuu
1. helmikuuta – Eduskunta valitsi puhemieheksi K.-A. Fagerholmin (sd) ja varapuhemieheksi Paavo Aition (skdl) ja Johannes Virolainen (ml.).
4. helmikuuta – Presidentti nimitti maaherraksi Kuopion lääniin Erkki Mantereen ja Keski-Suomen lääniin Eino Paloveden.
7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa ei yhdenkään osallistujan katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun.
8. helmikuuta – Sos.dem. oppositio ja kommunistit estivä äänin 9-8 neljän sos.dem. ammattiliiton paluun SAK:hon.
9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet "Trinity", "RDS-1" ja "Hurricane" yhteensä.
18.-28. helmikuuta Squaw Valleyn talviolympialaiset. 15 km:n hiihdossa Veikko Hakulinen kolmas ja Eero Mäntyranta kuudes. 30 km:n hiihdossa Veikko Hakulinen kuudes. 50 km:n hiihdon voitti Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen oli toinen, Pentti Pelkonen kuudes. Miesten joukkue voitti 4x10 km:n viestin. Joukkueessa hiihtivät Alatalo, Mäntyranta, Huhtala ja Hakulinen. Yhdistetyssä Pekka Ristola oli neljäs. Ampumahiihdossa Antti Tyrväinen oli toinen. Mäkihypyssä Niilo Halonen oli toinen. Naisten 3000 metrin luistelussa Eevi Huttunen oli kolmas ja 1500 metrin luistelussa Iris Sihvonen kuudes.
19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
21. helmikuuta – Suomen ensimmäinen suihkumatkustajakone Caravelle III aloittaa liikenteen
22. helmikuuta – Helsingissä kätilöopiston luovutustilaisuus. Useita virkamiehiä asetettiin syytteeseen.
29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa.
Maaliskuu
1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaihoista kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustaihoisille määrätty passipakko.
22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
23. maaliskuuta – Moskovasta ilmoitettiin, että Bulganin on siirretty eläkkeelle Stavropolin talousneuvoston puheenjohtajan tehtävistä.
28. maaliskuuta – Neekerit jäivät pois työpaikoistaan Etelä-Afrikassa kunnioittaakseen rotuvälikohtauksia surmansa saaneiden muistoa.
30. maaliskuuta – Etelä-Afrikka julistettiin poikkeustilaan ja suoritettiin osittain liikekannallepano.
Huhtikuu
1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
10. huhtikuuta – Ruotsissa vihittiin ensimmäiset kolme naispappia.
17. huhtikuuta – Väinö Tanner uudelleen SDP:n puheenjohtajaksi.
19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin myöhemmin uudelleen käyttöön rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
19. huhtikuuta – Paavo Kotila voitti Bostonin maratonin.
21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
21. huhtikuuta – Neuvostoliitto ilmoittaa pitävänsä EFTAa poliittisena järjestönä.
27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena.
Toukokuu
1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
7. toukokuuta – Neuvostoliiton presidentti Voroshilov erosi. Tilalle tuli Leonid Breznev.
10. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi työllisyyslain.
11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
19. toukokuuta – Pariisin huippukokous epäonnistuu.
22. toukokuuta – Puuliitto erosi SAK:sta.
27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa.
Kesäkuu
1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta ja kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin.
4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.
4. kesäkuuta – hallitusneuvottelut raukesivat skogilaisten pyydettyä viittä ministeripaikkaa.
5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
18. kesäkuuta – SAK:n työvaliokunta nimitti Vihtori Rantasen SAK:n puheenjohtajaksi.
20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
21. kesäkuuta – Kokoomus torjuu Päiviö Hetemäen yrityksen muodostaa enemmistöhallitus.
21. kesäkuuta – Suurella jännityksellä odotettu uusintaottelu raskaan sarjan maailmanmestaruudesta. Floyd Patterson voitti Ingemar Johanssonin tyrmäyksellä viidennessä erässä.
26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
30. kesäkuuta – Belgian Kongo itsenäistyi nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Belgialaisten kuningas Baudouin I osallistui vallanvaihtoseremoniaan pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei oltu kutsuttu, mutta hän saapui siitä huolimatta paikalle ja piti Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä.
Heinäkuu
1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa.
3. heinäkuuta – Hetemäki luopuu kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä. 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon.
6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin.
9. heinäkuuta – Hrustshev lupasi ohjuksia Kuuban puolustukseen. Eisenhower varoitti Hrustshevia puuttumasta Kuuban asioihin.
11. heinäkuuta – Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
12. heinäkuuta – Amerikkalaiskoneen alas ampuminen aiheutti kiivaan noottien vaihdon.
13. heinäkuuta – 43-vuotiaasta John Kennedystä tuli Yhdysvaltain nuorin presidenttiehdokas.
14. heinäkuuta – YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
25.–26. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
28. heinäkuuta – Republikaanien presidenttiehdokkaaksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa valittiin Richard Nixon.
Elokuu
1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
3. elokuuta – Niger
5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
7. elokuuta – Norsunluurannikko
11. elokuuta – Tšad
13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
17. elokuuta – Gabon
6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
16. elokuuta – Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta, mikä on edelleen ihmisen korkeimmalta tekemä hyppy.
17. elokuuta – Moskovassa alkoi oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä amerikkalaista U-2 lentäjää Francis Gary Powersia vastaan.
18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
18. elokuuta – Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara erotettiin virastaan.
19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
19. elokuuta – Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
25.8 – 11.9. XVII Olympiakisat Roomassa. Maratonin voitti Etiopian Abebe Bikila jousten avojaloin. Kymmenottelussa Markus Kahma oli seitsemäs. Pituushypyssä Jorma Valkama oli viides. Keihäänheitossa Väinö Kuisma oli neljäs. Vapaakivääriammunnassa Vilho Ylönen oli neljäs. Pienoiskivääriammunnassa Esa Kervinen oli kuudes. Olympia-ammunnassa Pentti Linnosvuo voitti hopeamitalin. Höyhensarjassa nyrkkeilyssä Jorma Limmonen voitti pronssimitalin. Kreikkalais-roomalaisessa painissa kevyessä sarjassa Kyösti Lehtonen oli kuudes. Välisarjassa Matti Laakso oli kuudes. Soudussa kaksikko ilman perämiestä Veli Lehtelä ja Toimi Pitkänen saavuttivat pronssimitalin. Suomen ainoan kultamitalin kisoista toi voimistelija Eugen Ekman voittotelineellään hevosella.
28. elokuuta – Hrustshev ilmoitti saapuvansa Suomeen 2.9. presidentti Kekkosen 60-vuotispäiville.
30. elokuuta – Neuvostoliitto aloittaa Berliinin osittaisen saarron.
Syyskuu
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
12. syyskuuta – Itä-Saksan presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
14. syyskuuta – Neuvostoliiton edustaja Zorin hyökkäsi Hammarskiöldiä vastaan turvallisuusneuvostossa.
19. syyskuuta – Hrustshev saapui New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen.
22. syyskuuta – entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
23. syyskuuta – Kansanedustaja Väinö Leskinen erosi SDP:n eduskuntaryhmästä.
24. syyskuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus, USS Enterprise laskettiin vesille.
29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen.
Lokakuu
1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
2.-3. lokakuuta - kunnallisvaalit
5. lokakuuta – Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
12. lokakuuta – Nikita Hrustsev käytti kenkäänsä YK:n yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
24. lokakuuta – Ahti Karjalainen aloittaa EFTA-neuvottelut Lontoossa.
Marraskuu
8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simosta, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrystä vastaan valtakunnanoikeudessa ns. Kätilöopiston jutun vuoksi. Ministeri Karjalainen matkusti Moskovaan.
13. marraskuuta – Sammy Davis Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
15. marraskuuta – Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen EFTA-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
Joulukuu
1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton 5-tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi (Johannes XXIII) tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa. 2. joulukuuta – Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
15. joulukuuta – Belgian kuningas Baudouin I nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.
17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
30. joulukuuta – Helsingin maalaiskunnassa aloitettiin Silvolan tekojärven rakentaminen.
Elävä arkisto
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=1960&k=&m=
Kuvahaun tulokset 1960
http://images.google.fi/images?source=ig&hl=fi&rlz=1G1ACAW_FIFI340&q=1960&lr=&um=1&ie=UTF-8&ei=7T0bS6rrINGK-QbftfnJDw&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=5&ved=0CC8QsAQwBA
Kansan Uutiset 1960-luku
http://www.kansanuutiset.fi/teema-arkisto/1960luku_oli_kulttuurivallankumouksen_aikaa_1827411.html
Euroopan historia 1960-luku
http://europa.eu/abc/history/1960-1969/index_fi.htm
Leffatykki 1960
http://www.leffatykki.com/leffat/1960
Lähdeaineisto:
Valitut Palat: Itsenäinen Suomi
Mitä-Missä-Milloin 1961
Mitä-Missä-Milloin 1962
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti