perjantai 6. marraskuuta 2009

Viron sosialistisen neuvostotasavallan vaiheet



















1940
21. kesäkuuta 1940

Neuvostosotilaiden tuessa järjestetään kommunistisia joukkokokouksia ja mielenosoituksia. Presidentti Konstatin Päts luovuttaa vallan Neuvostoliiton nimittämälle nukkehallituksella, niin sanotulle kansanhallitukselle, jonka pääministeriksi tulee Johanes Vares.
21.heinäkuuta 1940
Viron sosialistinen neuvostotasavalta julistetaan perustetuksi.
22. heinäkuuta
Viron SNT:n parlamentti anoo maan liittämistä Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon.
23. heinäkuuta
Maa julistetaan koko kansan omaisuudeksi ja pankit sekä suurteollisuusyritykset valtion omaisuudeksi.
6. elokuuta
Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton korkein neuvosto vahvistaa Viron SNT:n liittämisen Neuvostoliittoon. Syksyn ja talven aikana saatetaan Virossa voimaan yleisliittolaiset lait. Yritykset kansallistetaan yksi toisensa jälkeen, maita ja rakennuksia pakkolunastetaan omistajiltaan. Maatiloille asetetaan maataloustuotteille pakkomyyntivelvoite valtion määräämällä alhaisella hinnalla sekä maatalousvero. Kansalaisyhteiskunnan purkaminen saa lisävauhti, kun suurin osa itsenäisyyden aikaisista seuroista ja yhdistyksistä lakkautetaan. Ei-kommunistinen lehdistö lakkautetaan ja alkaa tiukka poliittinen sensuuri. Aloitetaan epäsuotuisan kirjallisuuden ja muistomerkkien hävittäminen. Ainoaksi sallituksi ideologiaksi tulee marxismi-leninismin stalinistinen tulkinta. Viranomaiset voivat tarvittaessa julistaa kenet tahansa kansanvihoilliseksi.
24. marraskuuta
Viron kruunu korvataan ruplalla.

1941
15. tammikuuta
Pankkitalletukset kansallistetaan.
14. kesäkuuta
Ensimmäinen suurkyyditys. Siperiaan passitetaan noin 10 000 ihmistä, joista suurin osa on naisia, lapsia ja vanhuksia.
22. kesäkuuta
Saksa aloittaa sodan Neuvostoliittoa vastaan.
30. kesäkuuta
Virossa julistetaan asevelvollisten miesten liikekannallepano puna-armeijaan. Metsäveljien toiminta lisääntyy Etelä-Virossa. Heinäkuun alussa Saksan joukot saapuvat Viroon.
28. elokuuta
Saksan sotajoukot valtaavat Tallinnan, saarilla taistellut kestävä lokakuun puoliväliin asti. Saksan miehityskausi alkaa.

1944
tammikuussa 1994 alkaa puna-armeijan hyökkäys, taistelut siirtyvät jälleen Viron maaperälle.
6. maaliskuuta
Neuvostoliiton ilmahyökkäyksessä tuhoutuu lähes koko Narvan kaupunki. Kolme päivää myöhemmin on suuri Tallinnan pommitus. Niin sanotussa maaliskuun pommituksessa kuolee 500 ihmistä.
Heinä-elokuussa Simimäellä kaytävät taistelut ovat Viron historian verisimmät, virolaisia taistelee molemmilla rintamilla. Samaan aikaan kiihtyy pakeneminen meren yli ulkomaille, noin 70 000 ihmistä lähtee.
22. syyskuuta
Puna-armeija valtaa Tallinnan. Marraskuun loppuun mennessä neuvostomiehitys käsittää taas koko Viron alueen. Marraskuussa ja joulukuussa muutetaan siihenastista rajaviivaa niin, että Narvajoen takaiset alueet ja Petserin maakunta liitetään Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Puhkeaa uusi pidätysaalto.

1945
Vuoden alussa Viron alueella elää 854 000 ihmistä, joista 97,3 prosenttia on virolaisia. Stalinin henkilökunta vahvistuu. Alkavan ajanjakson tunnussanoja ovat teollistuminen, maatalouden kollektivisointi ja kulttuurivallankumous.

1945-1949
Siperiaan kyyditettyjen virolaisten tilalle tuodaan 200 000 immigranttia, jotka sijoitetaan etupäässä Koillis-Viroon edistämään teollistumista. Metsäveljien toiminta jatkuu, mutta laantuu pikkuhiljaa.

1947
21.toukokuuta

Keskuskomitean politbyroon salainen päätös ”Kolhoosien luominen Liettuan, Latvian ja Viron sosialistisiin neuvostotasavaltoihin”, on käytännössä määräys pakkokollektivisoinnista seka askel kohti kulakkien likvidointia.
30. elokuuta
Maatalouden harjoittamiselle säädetään huomattavan korkeat verot, kuntien toimeenpanevissa komiteoissa aletaan koota nimilistaa kulakeista. Syyskuussa perustetaan Saarenmaan Valjalassa ensimmäinen kolhoosi.

1948
24. helmikuuta
Määritetään kolhoosiperheen henkilökohtaisen maapalstan koko (0,25-0,6 ha), sallitaan korkeintaan kahdenlehmän, kahden mullikan, yhden emakon porsaineen sekä kymmenen lampaan pitäminen.

1949
25-27. maaliskuuta
Toinen suurkyyditys. Siperiaan viedään noin 22 000 virolaista. Pelästyneet ihmiset alkavat liittyä kolhooseihin ja luopua maatiloistaan.
3. kesäkuuta
Ameerika Hääl aloittaa vironkieliset lähetykset.

1952
3. toukokuuta

Muodostetaan Tallinnan, Tarton ja Pärnun hallintoalueet ( jotka lakkautetaan jo seuraavana vuonna).

1953
5. maaliskuuta
Josif Stalin
kuolee, Moskovassa alkaa valtataistelu, Viron merialueen raja on lyhyen aikaa lähes ilman valvontaa.

1954
Nikita Hrustsovin
valtaantulon myötä alkaa ”suojasään” aika ja samanaikaisesti progandan levittäminen muun muassa maissin kasvatuksen puolesta. Siperiaan kyyditettyjä päästetään palamaan kotiin, ja seuraavan kuuden vuoden aikana maastakarkoituksesta vapautuu lähes 30 00 Viron SNT:n kansalaista. Rajoitettu taloudellinen autonomia.

1955
19. heinäkuuta

Viron Television lähetykset alkavat.

1956
18. tammikuuta

Konstantin Päts kuolee Tverissä psykiatrisessa sairaalassa.
14-15. helmikuuta
Stalinin henkilökultti tuomitaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen XX puoluekokouksessa. Unkarin kansannousun tukahduttaminen hillitsee virinneitä toiveita. Tulevina vuosina kontaktit ulkomaille laajentuvat ja kansan elinolot paranevat.

1959
15. tammikuuta
Väestönlaskennan mukaan Viron alueella elää 1 196 791 ihmistä, joista virolaisia on 74,6 %.

1961
1. tammikuuta

Rahanuudistuksen myötä vaihdetaan vuoden 1947 setelit uusiin vaihtosuhteessa 10:1.
12. tammikuuta
Juri Gagarin lentää ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa.

1962
Tallinnassa aletaan rakentaa Mustamäen kaupunginosaa.

1964
11.-14. tammikuuta
Suomen presidentti Urho Kekkonen vierailee Virossa.
14. lokakuuta
Hrustsov syöstään vallasta ja Keskuskomitean johtoon nousee Leonid Breznev.

1965
7. heinäkuuta

Laivalinja Tallinnan ja Helsingin välillä avataan. Matkustajia kuljettaa M/S Vanemuine. Vallan keskittäminen alkaa jälleen lisääntyä, määräykset tulevat yhä useammin suoraan Moskovasta.

1968
21. elokuuta

Neuvostoliitto kukistaa verisesti Tsekkoslovakian kansannousun, mitä pidetään vertauskuvallisesti ”suojasään” loppuna. Poliittis-hallinnollinen valvonta tiukentuu jälleen, sensuuri ja byrokratia voimistuvat. Alkanutta ajanjaksoa nimitetään myöhemmin pysähtyneisyyden ajaksi. Breznevin henkilökultin alku.

1972
Viron Televisio aloittaa kesällä värilähetykset. Syksyllä Virossa vierailee Iranin saahi.

1977
7. lokakuuta
Uusi perustuslaki astuu voimaan ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue julistetaan valtion ylimmäksi johdoksi. Valtiovalta alistetaan täydellisesti puolueelle. Lasnamäen kaupunginosan rakentaminen aloitetaan.

1978
26. heinakuuta
Karl Vainosta tulee Viron kommunistisen puolueen pääsihteeri.
19. joulukuuta
Moskovasta tulevan käskyn mukaisesti Viron kommunistisen puolueen keskuskomitea hyväksyy salaisen päätöksen ”Venäjän kielen omaksumisen ja opettamisen kehittämisestä tulevaisuudessa”. Tästä alkaa syvä venäläistämiskausi, jonka päämääränä on pienempien kansojen sulauttaminen yhdeksi neuvostokansaksi.

1979
Neuvostojoukot lähtevät Afganistaniin.

1980
19. heinäkuuta – 3. elokuuta.
Moskovan olympialaiset, Tallinnan purjehdusregatta.
22. syyskuuta
Dynaomn stadiolla puhkeaa Propellin konsertin aikana spontaani mielenosoitus. Noin 500 nuorta kulkee Kadriorgista keskikaupungille, jossa joukko hajotetaan.
28. lokakuuta
40 sivistyneistön edustajaa allekirjoittaa avoimen kirjeen venäläistämispolitiikkaa vastaan. KGB:n taiteilijoihin kohdistuva kontrolli tiukkenee.

1982
10. marraskuuta 09 Leonid Breznev kuolee, valtaan nousee Juri Andropov. Säännösteltyjen tuotteiden lista pitenee äkillisesti. Omalaatuisia yrityksiä vanhan hallintojärjestelmän uudistamiseksi.

1984
9. helmikuuta

Juri Andropov kuolee, puolueen johtajaksi tulee Kontasntin Tsernenko.

1985
10. maaliskuuta

Konstatantin Tsernenko kuolee. Hänen paikalleen pääsihteeriksi nousee Mihail Gorbatsov, joka myöhemmin aloittaa uudistus- ja avoimuuspolitiikkansa. Alkaa alkoholismin vastainen kampanja.

1986
26. huhtikuuta
Tsernopylin ydinvoimalakatastrofi Ukrainassa. Virolaiset saavat tietää asiasta Suomen television kautta. Vahinkoja korjaamaan laitetaan myös suuri joukko virolaisia.

1987
Helmikuussa Virossa vierailee Mihail Gorbatsov. Keväällä fosforiitin vastainen liike saa vauhtia.
23. elokuuta
Hirvipuiston joukkokokous.

1988
1.-2. huhtikuuta

Taiteilijaliittojen yhteisistunto, jossa esitetään poliittisia vaatimuksia sekä suositellaan taloudellista ja kulttuurista itsenäisyyttä.
10.-14. kesäkuuta
Tallinnassa pidetään öiset laulujuhlat. Koko kesän ja syksyn ajan erilaisia mielenosoituksia ja puhetilaisuuksia. Palautetaan nimiä miehitystä edeltäneeltä ajalta ja otetaan kansallisliput esille.
16. kesäkuuta
Karl Vaino
erotetaan ja Viron kommunistisen puolueen uudeksi pääsihteeriksi valitaan Vaino Väljas.

1989
Väestönlaskennan mukaan Virossa on 1 565 662 asukasta, joista virolaisia on 61,5 %.
24. helmikuuta
Pitkän Hermannin torniin nostetaan taas kanallislippu.
14. maaliskuuta
Inter-liikkeen mielenosoitus.
23. elokuuta
Baltian ihmisketju Molotov-Rippentrop sopimuksen 50. vuotispäivänä.
25. joulukuuta
Joulunpyhät palautetaan virallisiksi juhlapäiviksi.

1990
1. helmikuuta

Käyttöön otetaan ostokortit. Jyrkkä hintojen nousu, kauppojen hyllyt tyhjenevät ja elinkustannukset nousevat äkillisesti.

1991
3. maaliskuuta

Kansanäänestys Viron itsenäisyydestä. 77,83 prosenttia äänestäneistä kannattaa itsenäisyyden palauttamista.
2. huhtikuuta
Merkittävä nousu kulutustavaroiden ja julkisen liikenteen hinnoissa.
19. elokuuta
Vallankaappausyritys Moskovassa, tankkikolonnan lähestyy Tallinnaa.
20. elokuuta
Viron SNT:n korkein neuvosto julistaa Viron itsenäiseksi valtioksi. Moskovan vallankaappaus päättyy toisena päivänä.
6. syyskuuta
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto tunnustaa virallisesti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyydet.

Lähdeaineisto:
Enno Tammer: Neuvosto-Viron arkipäivää ISBN 951-0-31779-9

Ei kommentteja: